Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Täällä etelässä on todella vihreää kun sadetta on tullut ylen määrin toisin kuin pohjoisessa. Suuret vesistöt tosin vähävetisiä mutta se johtuu kuulemma talven pienestä lumen määrästä.
Sitten jos kunnostusojitetaan, sammaleet myllätään pois ja tulee päästöpiikki.
Jostain syystä vanhojen ojitusalueiden vesipäästöt ovat hirveä mörkö. Mitä tietokäyttöön-raportti mahtaa sanoa syyksi tähän? Mitä vanhasta ojitusalueesta lähtee veden mukaan kun turve edelleen jatkaa hajoamista? Onko pitkäaikaisseurantaa tehty että näkisi yhden suon päästöjen elinkaaren? Tottahan siellä suometsissä on myös karikkeet kuten kaikissa muissakin metsissä, joten pitäisi jälleen suhteuttaa: mikä on turpeen osuus? Kun veden pintaa suolla nostetaan, pitäisi näkyä veden kirkastumista mikäli turve on pääsyyllinen päästöihin.
Tarkoitin Kurki tutkimuksilla pullovesinäytteiden lisäksi tiedon etsimistä kirjallisuudesta. Se on tutkimuksen tärkeä osa, ja on myös olemassa tieteellisen tutkimuksen laji (katsaus eli review) joka on pelkästään sitä.
Kuvittelen suotutkijoiden olevan sitä mieltä että ojitus lisää, paitsi kiintoainetta, myös valumavesien tummumista, eli kasvattaa vastaanottavan vesistön humuskuormaa verrattuna luonnolliseen kuormaan. On olemassa myös luonnon omat ravinnekierrot. Tutkimuksen avulla koetetaan suhteuttaa maa- ja metsätalouden osuudet kokonaiskierrosta ja minimoida haittoja.
Ympäristö-sivustolla on ansiokkaat esitykset Itämeren ravinteiden kuormituksesta. Tietokäyttöön-julkaisu pitäisi myös tsiikailla, vaikuttaa hyvältä sekin.
Minä olen tulkinnut Kurjen tutkimuksia niin että ojitusalueiden ravinnepäästöt (N, P) eivät ole merkittäviä. Olisin taipuvainen uskomaan tämän, tällä hetkellä ainakin.
Kiintoaineet ja veteen liuenneet humusaineet sen sijaan ovat merkittäviä, ja niiden suitsimiseksi pitää tehdä kaikki kustannustehokkaasti mahdollinen. Rahaakin työhön olisi todennäköisesti tarjolla, koska ennallistamisasetukselta halutaan tuloksia.
Rauta ja metallit kai ovat merkittäviä paikoitellen – esimerkiksi happamilla sulfaattimailla, joita löytyy ainakin maankohoamisrannikoilta. Oulun eteläpuolen uudisojituskeskittymä voisi osittain osua sellaiseen alueeseen, ja olisi siinäkin mielessä mielenkiintoinen seurantakohde.
YLE-juttu Toholammilla ojitetusta kangasrämeestä. Jutun karttakuvassa näkyy erikoinen uudisojitusten keskittymä Oulun eteläpuolella. Sieltä voisi löytyä Kurjelle näytteenottokohteita: voisi ottaa näytteen vasta ojitetusta ja seurata miten veden laatu muuttuu. Tarkat koordinaatit voisi saada jutussa haastatellulta kartoittajalta.
Kyllä uusiakin autoja saa alle 20 tuhanteen. Jos auto saa olla myös vähän käytetty, valikoima kasvaa todella laajaksi. Tarkkoja neuvoja ei osata Ritvalle antaa ennen kuin laittaa tarkemmat speksit: mihin käyttöön auto tulee? Käytetäänkö sitä talvella tai kesällä huonoilla teillä, painottuuko käyttö kesäaikaan, mikä käyttövoima on mieluisin? Onko ulkonäkö tärkeä vai kelpaako rumakin?
No miten se avomaan määrä kiihtyy, kun avohakkuiden määrä on pysynyt koko lailla vakiona per vuosi, suhdannevaihteluita on.
Varhaishoidon kun on tehnyt, voisi saada uuden taimikon synnyttämisestä kunnon palkkion. Muuten toimenpiteitä ei tarvitsisi valvoa, mutta uudistamisen laiminlyöneitä voisi jahdata.
