Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Joillekin metsä on halkoliiteri jossa puun määrä vähenee aina kun käy ottamassa klapeja. Joillekin se on mainio hiilen sidontavehje lähivuosikymmeniksi, eikä käsittelyn muutosten vaikutusta kansantalouteen tarvitse huomioida. Todellisuudessa metsien kasvu riippuu poistumasta: kasvu alkaisi aikanaan hiipua jos metsiin vain varastoitaisiin hiiltä.
Tuo on merkillepantavaa, että YLE pystyi julkaisemaan noin järkevän artikkelin. Kävin kommentoimassa Hesarissa.
AJ:
EU-maiden vanhat nielutavoitteet yleispiirteissään: maille joissa metsän kokonaiskasvu on suuri, on suuret nielutavoitteet. Joillekin maille sallittiin vielä vuonna 2030 päästö, esim. Alankomaat ja Irlanti.
Soiden mukana olosta: ojitetut suometsät ovat khk-raportoinnissa mukana, koska katsotaan että ne ovat ihmistoiminnan piirissä. Puiden kasvu on nielussa ja maaperän hajoaminen on päästöissä. Ojittamattomat suot eivät ole mukana IPCC:n ohjeiden mukaisesti. Sisällyttäminen lisäisi nielua hiukan, mutta ei niin paljon kuin voisi olettaa, koska luonnonsuo päästää paljon metaania ilmaan.
YLE:llä on mainio yhteenveto hiilinielujen laskennan haasteista: Suomen metsien väitettiin olevan päästölähde, mutta uudet tiedot kertovat muuta – tästä on kyse.
Mainitaan että lehtiä ja neulasia on puissa entistä vähemmän ja luonnonpoistuma on kasvanut. Maan pohjoisosan harvennusrästien alueella metsät ovat ylitiheitä ja/tai kuolleisuus muista (osin tuntemattomista) syistä kasvanut. Tiheyden kasvattaminen tai kiertoaikojen pidentäminen voi olla nyt riskialtis kasvutoimi. Kasvutoimia pitää miettiä alueellisesti ja puulajikohtaisesti.
Pari asiaa on pielessä nykyisessä ilmastopolitiikassa.
1. Oletetaan, että metsien puusto voi olla iso hiilinielu täältä ikuisuuteen ilman seurauksia. Puuston nielun tulisi olla suunnilleen nollan suuruinen, jos metsien kasvu halutaan pitää ennallaan.
2. Maakohtainen laskenta ei ota huomioon tuontia ja vientiä. Emme ole oikeasti hiilineutraali maa, jos huomioidaan Kiinaan ja muualle ulkoistetut päästöt. Samaan tapaan meidän vientitavaroiden kuten teräksen valmistuksen päästöt kirjautuvat meille. Metsäteollisuus aiheuttaa hakkuillaan suuret laskennalliset päästöt metsissä ja suurin osa tuotteista menee vientiin.
Hiilineutraaliuslaskenta on siis vain suuntaa antavaa. Kannattaisi pyrkiä siihen, että päästöihin saadaan aleneva suunta ja nieluihin nouseva suunta. Jossain vaiheessa nämä trendit kohtaavat, eikä ole oleellista, onko se vuosi 2035 vai 2050.
AJ:
Luonnonmetsien hiilivarastot ovat lähes aina huomattavasti suuremmat kuin talousmetsien varastot. Tämä näkyy hyvin kun verrataan pohjoisen havumetsävyöhykkeen maita. Toisaalta kasvut ovat luonnonmetsissä pienemmät ja siksi joinakin vuosina mm. Kanadan ja Venäjän metsät ovat ollet päästö, kun metsäpalot ovat olleet suuremmat kuin suhteellisen pieni kasvu. Hoidetuissa talousmetsissä ollaan useimpina vuosina nielun puolella ja metsätuhot harvinaisia. Niinpä ilmastonmuutoksen torjunnassa ei autuaaksi tee välttämättä sekään, että lopetetaan metsien hoito tai vähennetään hakkuita reippaasti.
Professori Annika Kankaan kolumnissa (Metsälehden Metsämakasiini 8/2025) kerrotaan, että suometsien maaperän päästömalleja kehitetään entistä paremmiksi. Muun muassa vesipinnan vaikutus otetaan mukaan, jolloin saadaan näkyväksi sen säätämisen vaikutus päästöihin.
Kerrotaan myös suometsien päästöjen raportointien maakohtaisista eroista. Joissakin maissa käytetään pelkästään soiden pinta-alaan perustuvaa päästöarviota. Suomen suometsien päästömalli ottaa nyt huomioon kohonneet lämpötilat. Tilanne on hiukan epäreilu Suomelle, joka käyttää kehittyneempiä malliversioita, vaikka emme ole voineet juurikaan itse vaikuttaa lämpötiloihin. Toisaalta kasvukauden piteneminen lisää meillä metsien kasvua, mikä kompensoi tätä.
Aivan loistava yhteenveto YLE:ltä hiilinielujen laskennan haasteista: Suomen metsien väitettiin olevan päästölähde, mutta uudet tiedot kertovat muuta – tästä on kyse.
Miksi lehtiä ja neulasia on puissa entistä vähemmän? Miksi luonnonpoistuma on kasvanut? Ehkä metsät ovat harvennusrästien alueella pohjoisessa ylitiheitä ja/tai kuolleisuus muista syistä kasvanut valtakunnallisesti (tuhot, mykorritsat…). Tiheyden kasvattaminen tai kiertoaikojen pidentäminen voi olla tässä tilanteessa riskialtis kasvutoimi. Korjaustoimia ja kasvutoimia pitää miettiä alueellisesti ja puulajikohtaisesti; sama resepti ei käy joka kohtaan.
Painottuvat liikaa pohjoiseen ne suojelut; etelänkin luontotyyppejä voisi pikkasen suojella niin lajeilla olisi paikkoja joissa säilyä.
Spekulaatiota: paahderinne saattaisi säilyä paikassa, joka palaa säännöllisesti. Nythän meidän metsät eivät pala juuri koskaan, mikä lienee hiukan harvemmin kuin mitä luonnontilassa palaisi.
SYKE:n näkemyksiä metsäluontotyyppien suojelutarpeista.
Harkitsisin loma-asuntoja. Lapissakin saa kohtuullista tuottoa ja hoidon voi ulkoistaa. Parhaat Thaimaan kohteet lupaavat 5-10 prosenttia takuutuottoa mm. Koh Samuilla. Välimeri, esimerkiksi Kypros, Kroatia, Kreikka ja Italia myös. Mauritiuksen ilmasto on oikein miellyttävä ympäri vuoden eikä ole erillistä sadekautta kuten Thaimaassa. Ilmastonmuutos voi muuttaa olosuhteita ja matkailijavirtoja. Loma-asuntokohteissa on houkuttelevaa oman käytön mahdollisuus. Myös vakituiseen asumiseen tarkoitettua kohdetta voi vuokrata, mutta joissakin maissa ala on säädelty ja toimintaan tarvitaan asuntokohtainen lupa (esim. Espanjassa). Viisumimääräykset vaihtelevat maasta toiseen. EU on helppo kun siellä suomalainen saa oleskella vapaasti.
Vesitalous kunnossa on tähän asti tarkoittanut riittävän syviä ojia suometsissä. Jos vesi on korkealla eli juurille jää vähemmän kuin 30 cm kuivaa pintakerrosta ja alueella kasvaa rahkasammalta, vesitalous ei ole kunnossa. Tulevaisuuden lämpimämmässä ilmastossa haihdunta kasvaa ja vesipinnan säätelyn mahdollisuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota, ettei päädytä liian kuiviin olosuhteisiin. Aiheesta oli uudessa Metsämakasiinissa lisää.
Putinin propagandateatteriin on värvätty ulkopuolisiakin mukaan.
”Kalmukiasta kotoisin oleva Naran Otshir-Gorjajev esittäytyy. Hän on Venäjän sankari. Kun häntä pyydetään kertomaan Siverskin valtaamisesta, hän ei aluksi saa sanottua mitään. Putin kysyy sitten, mikä oli kaikkein vaikeinta.
Komentaja kertoo, kuinka paikalla olleet siviilit olivat kuulemma olleet natsien hyökkäyksien kohteena ja ukrainalaiset olivat hänen mukaansa ampuneet erityisesti nuoria ihmisiä ”kuin natsit”.
Kun venäläiset olivat saapuneet paikalle vapauttajina, ihmiset olivat kuulemma olleet hyvin iloisia. Otshir-Gorjajevin mukaan hänellä oli 84 miestä, jotka osallistuivat hyökkäykseen. Heistä hän menetti vain neljä.”
