Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Aika pitkälle samat ajatukset, että pohjoisin Lappi sopii paremmin muuhun käyttöön kuin metsätalouteen. Avohakkuita siellä kai vältetään jo lähtökohtaisesti uudistamiskulujen välttämiseksi?
Hakkuualojen heinittyminen lienee porojen kannalta enemmän haitta kuin hyöty, eikä heinämaista varsinaisesti ole pulaa? Hallikaisen ym. tutkimuksesta voi tosiaan lukea, että ylilaidunnus on paljon hakkuita merkittävämpi uhka talvilaitumilla. Peitteiset hakkuut kuitenkin suositeltavia.
Joo maaperän päästöjä pitäisi verrata niin että molemmissa (vertailu ja kontrolli) on mukana hakkuutähteet, tai molemmista poistettuna. Olettaa voi että harvennus tuottaa aina pienemmät tähteet ja näin ollen pienemmät päästöt niistä. MetsäVesi-laskelmissa muistaakseni oletettiin harvennuksen hakkuutähteet nollapäästöksi.
YLE:n kolumnisti Pirttimaa metsästää susia poronhoitoalueella ja ehdottaa petojen ihmisarkuuden lisäämiseksi lisää metsästystapahtumia.
Kyllä näin, mutta kunnostus harkitaan tapauskohtaisesti tarpeen mukaan, ja laajoista hankkeista pitää tehdä ilmoitus. Uudistamisvaiheessa veden pinnan nousu voi edistää taimettumista ja kaistale voi taimettua jopa ilman muokkausta. Kyllä kaikki menetelmät kannattaa pitää repertuaarissa. Jäävä puusto ei välttämättä ole puulajin tai laadun puolesta kelvollista jatkoon.
Yleinen mielipide voi olla harhaan johdettu, kun peitteistä vaihtoehtoa markkinoidaan huterilla väitteillä. Esimerkiksi että maaperän hiilivarat vähenevät avohakkuussa pysyvästi, vaikka ne vähenevät väliaikaisesti, ja metsikön kokonaistase riippuu kasvusta josta tulee syöte maaperään. Kehutaan pysyvyyttä, mutta unohdetaan kertoa heikompi vuosikasvu. Unohdetaan myös luontaiset häiriöt – ikään kuin metsä pysyisi samana vuosikymmeniä ja tämä olisi toivottava ilmiö. Puita kuolee myös luonnonmetsässä eri tavoin ja näitä tapoja voidaan matkia hakkuilla.
Moni metsänomistaja tekee päätöksiä mututiedon pohjalta. Metsäneuvonta ohjaa parhaiten kun se kuulostelee omistajan tarpeet ja arvot. Jos on tarve välttää avohakkuuta, niin sitten tehdään niin. Tärkeintä että päätös perustuu tietoon eikä yleiseen mielipiteeseen.
Ei suotutkijat puolla avohakkuiden kieltoa turvemailla. Suosituksilla kannattaa mennä kun tilanteet vaihtelevat niin paljon maastossa. Avohakkuu nostaa veden pintaa ojitusalueilla ja pienentää siten päästöjä (turvetta hajoaa vähemmän). Miksi siis pitäisi kieltää? No kunnostusojituksen tarve voi tulla pienellä osalla alueista eteen, mutta siinä on oiva tilaisuus tehdä hyvät vesiensuojelun rakenteet. Pitää muistaa että turvekerros on nyt paljon ohuempi kuin uudisojituksen aikaan ja nyt puhutaan turvekankaista.
Avohakkuiden kieltoa ajavat haluavat yhdestä pakkovallasta toiseen. Pirttimaa näyttäytyy kyllä kolumnin viimeisten kappaleiden perusteella selkeästi avohakkuuvastaisena. Esimerkiksi arvostellaan pienten puiden hakkuuta selluksi ja tulojen katkeamista pitkäksi ajaksi.
Ns. puutuotteiden hiilinielu on arvio siitä, minkä verran hakkuupoistumasta jää kotimaahan eikä mene vientiin, ja on ollut suuruusluokkaa 5 milj. tn. ?Lisäksi jää tietenkin energiapuun osuus hyödyksemme (sellunteon jäteliemet, metsähake ja kotitalouksien energiapuu): sen verran vähemmän tarvitaan muita lähteitä energiasektorilla.
Tänä viikonloppuna on HS:lla järjestelmäpäivitys, jonka vuoksi kaikki nettisisällöt ovat ilmaiseksi ja kirjautumatta luettavissa. Esimerkiksi tämä mainio mielipidekirjoitus ”Suomi saattaa kaatua ajattelun laiskuuteen”.
