Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Mikäli Kaupinkallion alue ei kuulu Orpon hallituksen määrittelemiin vanhoihin tai luonnontilaisiin metsiin, niin silloin kai Metsähallituksella oli laillinen oikeus hakata.
Suomussalmella mietitään myös hakkuita: hakata vai säästää?
Karmeita kokemuksia voi tulla kohdalle. Lienen ehkä kertonutkin, että lankomiehen metsästyskoira (pieni münster) tunki itsensä syksyllä karhun pesään ja äkäinen karhu tuli sen perässä ulos. Karhu nousi kahel jalal ja oli sangen lähellä haulikkomiestä, joka mietti, että jommalta kummalta lähtee kohta henki pois. No koira sitten kiinni karhun persuuksiin ja sen verran sitä häiriköi, että karhu onneksi päätti vetäytyä tilanteesta.
https://www.is.fi/autot/art-2000011467657.html
Tästä Ilta-Sanomien artikkelista tuli mieleen että laserosoitin voisi kenties auttaa suden tai irtokoiran karkotuksessa kauempaakin.
Ohjeita metsässä liikkumiseen ja karhun kohtaamiseen. Sutta voi katsoa silmiin ja hätistellä pois. Sen sijaan metsän kuninkaan kanssa kannattaa olla nöyränä, eli katsella muualle ja perääntyä rauhallisesti takaperin, ei selkää kääntäen.
Karhuspraytä kehotetaan pitämään mukana ja suihkuttamaan vaaratilanteessa karhun silmiin. Riistasuunnittelija kehottaa menemään mahalleen maahan, jos karhu tulee lähemmäksi kuin 15 metriä hyökkäysaikeissa. Karhuspray voi kannattaa suihkauttaa ilmaan pilveksi itsensä ja karhun väliin jo ennen maahan menemistä, koska se voi käännyttää sen pois. Ilmaan suihkuttamista ainakin Kanadassa näyttävät käyttävän. Ääntä saa helposti aikaiseksi, jos pitää mukana kelloa joka kilisee aina liikuttaessa.
Katselin siskon maalla tehtyä ”erikoishakkuuta”, eli kuusivaltainen sekametsä kivikossa. Poistuma oli 84 m3 tukkia, valtaosa kuusta, hyvin vähän kuitua. Hintaa en tiedä, kun näin vain määrät. Asiallisen näköinen hakkuu, tosin jäävä puusto edelleen melko tiheä ja pääosin tasarakenteinen. Ainakaan tuulituhon välitöntä vaaraa ei pitäisi olla, ja kasvu saa nyt puhtia.
Harmittelin sitä että ei oltu hakattu laajemmalta, eli koko kuviota järven rantaan saakka. Rannalla on enemmän haapaa ja koivua seassa. Vaikea sanoa, oliko tämä jatkuvaa kasvatusta, mutta ainakin kivikko on viisainta säilyttää peitteisenä luontaisesti uudistuvana eikä avohakata. (Unohdin ottaa kuvat.)
Yritykselle kannattavuus rakentuu osatyökykyisen kohdalla siitä, että palkan määrä on työsuorituksen mukainen ja loput toimeentulosta tulee sosiaaliturvan kautta. Yhdistykset ja kunnat kai näitä pääasiassa työllistävät.
Yksilöstä lähtöisin juu, mutta osa voi olla näköalattomia koulupudokkaita tai muista syistä syrjäytyneitä – tarvitsevat vähän kuvaannollista potkua persuuksiin, että lähtevät liikkeelle.
No sitten on tämä suuri koulutettujen ja kykenevien työttömien joukko, jonka tyhjäkäynti on suuri menetys meille. Näistä osa voisi myydä osaamistaan yrittäjinä, mikäli työttömyysturva olisi heilläkin järkevä turvaverkko. Nyt ei ole turvaverkkoja, kun vähäisilläkin tuloilla voidaan katsoa yrittäjänä työllistyväksi. Ainakin työmarkkinatuki voisi olla kaikilla tarvitsevilla ja verotetaan tulojen nousun tahdissa pois. Tietyllä tulotasoilla oikeus turvaan päättyisi.
Varmaan jokin osa noista ’työkelvottomista’ on oikeasti osatyökykyisiä, eli pystyy toimimaan hyvin tuetussa ja valvotussa työssä. Tuen vastineeksi yhteiskunta voi vaatia tekemään jotain hyödyllistä, ja tässä paranisi yksilön elämänlaatukin. Näiden opastus ja valvonta on kuitenkin työvoimavaltaista ja tähän on saattanut nykyisen hallituksen säästövimma osua?
