Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Minä olen tulkinnut Kurjen tutkimuksia niin että ojitusalueiden ravinnepäästöt (N, P) eivät ole merkittäviä. Olisin taipuvainen uskomaan tämän, tällä hetkellä ainakin.
Kiintoaineet ja veteen liuenneet humusaineet sen sijaan ovat merkittäviä, ja niiden suitsimiseksi pitää tehdä kaikki kustannustehokkaasti mahdollinen. Rahaakin työhön olisi todennäköisesti tarjolla, koska ennallistamisasetukselta halutaan tuloksia.
Rauta ja metallit kai ovat merkittäviä paikoitellen – esimerkiksi happamilla sulfaattimailla, joita löytyy ainakin maankohoamisrannikoilta. Oulun eteläpuolen uudisojituskeskittymä voisi osittain osua sellaiseen alueeseen, ja olisi siinäkin mielessä mielenkiintoinen seurantakohde.
YLE-juttu Toholammilla ojitetusta kangasrämeestä. Jutun karttakuvassa näkyy erikoinen uudisojitusten keskittymä Oulun eteläpuolella. Sieltä voisi löytyä Kurjelle näytteenottokohteita: voisi ottaa näytteen vasta ojitetusta ja seurata miten veden laatu muuttuu. Tarkat koordinaatit voisi saada jutussa haastatellulta kartoittajalta.
Kyllä uusiakin autoja saa alle 20 tuhanteen. Jos auto saa olla myös vähän käytetty, valikoima kasvaa todella laajaksi. Tarkkoja neuvoja ei osata Ritvalle antaa ennen kuin laittaa tarkemmat speksit: mihin käyttöön auto tulee? Käytetäänkö sitä talvella tai kesällä huonoilla teillä, painottuuko käyttö kesäaikaan, mikä käyttövoima on mieluisin? Onko ulkonäkö tärkeä vai kelpaako rumakin?
No miten se avomaan määrä kiihtyy, kun avohakkuiden määrä on pysynyt koko lailla vakiona per vuosi, suhdannevaihteluita on.
Varhaishoidon kun on tehnyt, voisi saada uuden taimikon synnyttämisestä kunnon palkkion. Muuten toimenpiteitä ei tarvitsisi valvoa, mutta uudistamisen laiminlyöneitä voisi jahdata.
Mökkiteiden varsilla niitto on hyvä juttu kun voi väistää autolla pientareelle.
Lumettomana talvena (kuten viime talvi) ei luultavasti käy kuinkaan, mutta oikein lumisena talvena tulee ehkä jälkiä taimikoihin, kun satatuhatta eläintä ei voi paastota koko talvea eivätkä pääse käsiksi mustikanvarpuihin. Kaurislaidunnus saattaisi näkyä tiheimmillä alueilla mustikan peittävyydessä?
Ovatko datakeskusten sähkösopimukset yrityssalaisuuden alaista tietoa? Ei löydy muuta tukea niille kuin julkisuudessa ollut sähköveron alennus, jota Purra jo kiirehti poistamaan.
Kiitos, onkin oikein: unohdin jakaa per 12 kk. Kohta valmis hoitokotiin…
Ei tule hakkuille rajoituksia tämän hallituksen aikana, se on jo moneen kertaan kerrottu. Uudistamisten tekemistä voidaan uusin tekniikoin (kauko- ja lähikartoitus ilmasta käsin) valvoa tehokkaasti ja velvoittaa omistajia toimimaan.
Visakallolla puolestaan 160,41 eur/ha ja kuitenkin 30 ha = 401 eur/kk.
Alakanttiin menee, mutta se on vain hyvä hoidettavan kannalta. Eihän metsä aina kasva laskelman mukaisesti eikä välttämättä puu mene kaupaksi.