Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Maatalouspuolella käydään myös keskustelua määritelmistä: mikä on turvepelto?
Hyvä kysymys käpysonni. Tuo menee niin että jos maalla ei ole omaa tutkimusta asiasta, sen pitää käyttää raportoinnissaan IPCC-ohjeistuksen oletuskertoimia kyseiselle päästölle. Tuosta raportista voisi löytyä vastaus kysymykseesi:
Synteesiraportti: Turvepeltojen vettämisen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin
https://jukuri.luke.fi/items/6408aa13-5917-47bd-8d49-93219b7c82e1
No jos persupopulistit lopettaisivat öyhötyksen, niin ei tarvitsisi käsitellä kohuja. Tällä kertaa laineet löivät Aasiaan saakka. Some on armoton.
Se on mahdotonta nykyisellä veroasteella ja kustannusrakenteella. Lisäksi lainsäädäntö
Sitä voisi miettiä, minkä takia nämä eivät ole este menestykselle muissa Pohjoismaissa.
Harrastuneille tuore tutkimus punkeista, myyristä ja hirvieläimistä (linkki MT:n jutussa, open access eli on luettavissa ilmaiseksi). Riistakeskuksen Wikström tykkää viitata tutkimuksiin, jotka ovat mieleisiä metsästäjille. Tässä työssä ei havaittu yhteyttä ihmisten alueellisen borrelioosiriskin ja alueen kasvinsyöjänisäkkäiden populaatioiden välillä. Tarkastelusta kuitenkin puuttui kasvisyöjälajeja, lintuja ja petoeläimet kokonaan. Tutkimus ei pystynyt kuitenkaan sulkemaan pois tutkittujen kasvinsyöjien vaikutuksia.
Lyme borreliosis incidence in relation to mammalian abundance, climate, and landscape characteristics in a boreal area
https://link.springer.com/article/10.1186/s13071-025-07162-7
Methods
We analyzed long-term (1997–2018) and spatially extensive (277 municipalities covering 230,000 km<sup>2</sup>) data on human LB incidence in Finland. Using dynamic species distribution models, we assessed the effects of (i) the abundance of pathogen reservoir hosts used by immature ticks (voles and squirrels), (ii) abundance of the key reproductive hosts for adult ticks (moose and deer), (iii) landscape characteristics, and (iv) climatic variables on the risk of LB.
Results
LB presence and incidence varied across the study area and exhibited a clear increasing trend. While host species showed temporal and regional variation in abundance, their relationships with LB risk were inconsistent. In contrast, environmental variables showed more consistent patterns: increased forest fragmentation, longer growing seasons, and higher humidity were generally associated with elevated LB risk.
Puutarha-ala vaatii kieltämään riistan talviruokinnan: Tuhot kohtuuttomat ja punkit leviävät. Vierasperäiset hirvieläimet ovat lisääntyneet niin paljon, ettei monilla pihoilla voi kasvattaa enää juuri mitään. Myös taimistot kärsivät vahingoista.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/91ac5666-8ec2-4c22-a920-2ada02b4d857
Nyt pitäisi saada tietoa siitä onko talviruokinta vähentynyt kuten lupailtiin ja muuttunut enemmän houkutusruokinnaksi. Kuluvan talven kaltaisina vähälumisina vuosina ruokintaa ei tarvittaisi etelässä ja lounaassa juuri lainkaan? Metsästys, pedot ja ruokinnan vähentäminen pitäisivät vhp-kannan kurissa ja suurpetojenkin kannan kasvu ehkä loivenisi hiukan.
Ei raportissa ollut vielä kyse siitä kuinka laajoja alueita ennallistetaan, sehän riippuu poliittisista päätöksistä ja rahoituksesta. Metsäisiä luontotyyppejä koskevassa raportissa tuotettiin taustatietoa mm. soiden ja harjujen pinta-aloista. Mielestäni ne olisi hyvin voitu ilmoittaa useammalla määritelmällä – siis sekä laajemman että suppeamman tuloksen antavilla.
Nyt kävi samat kuin vanhojen ja luonnontilaisten metsien pinta-alojen määrittelyssä: poliittinen ohjaus muutti taustatietoja joiden pohjalta politiikkaa tehdään. Lisäksi tulee puutteellisia lakiesityksiä kuten susilaki. Ei tule hyviä tyylipisteitä tälle hallitukselle näin.
Ei varmaan olekaan suurta kuivumiriskiä, jos mätäs on matala ja maa-aines on vettä pidättävää (hienojakoista), vaikka se on kyllä kuohkeampi kuin laikku eli sisältää enemmän ilmaa.
Mätäs nopeuttaa taimien kasvua. Koivun ja kuusen viljelykohteet heinittyvät usein, joten niissä yleensä mätäs lienee suositeltavampi, jos niitä saa vain tehtyä.
Laihemmalla maalla ei ole heiniä / vadelmaa taimien uhkana, jotka ovat yksi keskeinen syy miksi mätästetään. Läpäisevällä maalajilla korkea tuplahumusmätäs voi kuivua liikaa kesäisin. Laikutus on vähän halvempaa? Kysyjän tapauksessa kuivumisriski ei ehkä ole suuri, joten molemmat tavat voisivat toimia.
