Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Suomen kasvupotentiaali kumpuaa ainutlaatuisesta mahdollisuudesta yhdistää kvantti, tekoäly ja 5G/6G. Kun nämä yhdistyvät, syntyy älykkäitä, nopeita ja turvallisia järjestelmiä. Tämä “triplakytkentä” mahdollistaa älykkäät energiaverkot ja kriittisen infrastruktuurin reaaliaikaisen hallinnan.
Nokian ja yliopistojen rooli 6G-kehityksessä, vilkas tekoäly-startup-kenttä ja vahva rahoitus luovat ekosysteemin innovaatioille, jota on vaikea kopioida. Monet suomalaiset maailmanlaajuisesti johtavat perinteisen teollisuuden yhtiöt tarjoavat alustan näiden teknologioiden käytännön sovelluksille. Tätä kansallista etua on syytä vaalia ja tukea. Kokonaisuudesta voi tulla Suomen arvokkain vientituote ja strateginen etu.
Kotieläimille tuotetaan rehuja lähialueilla Uudellamaalla? Peltoja kynnetään ja lannoitetaan, ts. ravinteita ja kiintoainetta päätyy valumavesiin. Yhdyskuntien jätevedestäkään ei saada puhdistamoilla aivan kaikkea typpeä pois, mutta fosforista ja orgaanisesta aineksesta lähes kaikki.
https://vesi.fi/aineistopankki/yhdyskuntien-jatevesien-kuormitus-vesiin/
Vastaan Ranelle tääl oikeas ketjussa että Pohjanmaalla kokonaiskuorma on pienempi kuin etelän merialueilla. Ainoastaan humuskuorma on Perämerellä suurempi. Näin siis nyt kuvittelen, ennen parempaa selitystä. Humus ei kai ole veden laadun kriteeri noissa malleissa, joilla Pohjanmaan jokien laadut (vesi.fi-kartan jokien värit) on laskettu.
3313 sivua hölynpölyä täynnä tässä ketjussa.
Kävin vierailulla serkkuni luona Rautalammilla. Oli kyllä hieno talo pienen järven rannalla. Harjakatto kohosi olohuoneessa korkealle. Paksut pyöröhirret ulkona ja sisällä kaikkialla puupanelointi. 10 eri puulajia käytetty, mm. lattialankut paljon lehtikuusta, työhuone kokonaan lehtikuusta, ja makuuhuoneen seinässä haapaa. Alppimajatunnelma. Iso hiilivarasto.
Siinä tuli kaksi virhettä.
Ensimmäinen että ”muutamat” ruotsalaiset ostavat vain jk-puita. Kuulin itse että yksi firma ostaa mutta saatan olla väärässä itse. Suomessa ainakin JukolaInd saattaa ostaa jk-puuta.
Toinen virhe tai ehkä harhautus (?) on tämä korjuun kustannus joka ei voi olla jk-puilla vain 3 euroa per motti jos se sisältää moton lisäksi lähikuljetuksen. Eli järeys ja kuljetusmatka ratkaisevat korjuun hinnan, ja myös jäävän puuston varominen oletettavasti vaikuttaa niin että päädytään kohti varttuneen metsän harvennuksen hintaa.
Leimikon kantohinta pystykaupassa on puun laadun ja määrän mukainen markkinahinta, ja se ei ole riippumaton korjuun kustannuksista kohteessa. Kuten jokainen puukauppaa tekevä tietää.
