Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Alueiden käytön lakiin on tulossa minimietäisyys tuulivoimaloihin sille kaavoittamattomilla alueilla perussuomalaisten vaatimuksesta. HS kommentoi asiaa pääkirjoituksessaan ”Vihreä siirtymä on liian tärkeä asia vaarannettavaksi”. Kun luin otsikon, luulin että tässä on kyse metsien hakkuutasoista mutta ei ollut tällä kertaa.
HS: ”Tuulivoimarakentamista ei pidä vaikeuttaa kohtuuttomilla ja heikosti perustelluilla säännöillä. Puoliväliriihen päätökseen liitettiin varaus, ettei mahdollinen etäisyysvaatimus saa estää tarvittavaa sähköntuotannon lisäystä. Siihen olisi nyt vedottava. Vihreä siirtymä on aivan liian tärkeä asia vaarannettavaksi kymmenen prosentin kannatusta nauttivan puolueen poliittisille peleille.”
HS mielestä siis kohtuuttomuuksia saa aiheuttaa yleisen edun nimissä yksityisille ja haittojen esillä pito leimataan vielä lopuksi ”peliksi”. Lukijoiden kommenteissa tuodaan esille tälläkin palstalla luetellut näkökohdat melko kattavasti, mm. sähkönsaannin epävarmuus. Mainitaan pienydinvoimalat ja biokaasu. Puoltaviakin kommentteja on, mm. Jukka Stenberg luettelee EK:n hankeikkunassa nähtäviä jo toteutuneita ja suunniteltuja vihreän siirtymän hankkeita:
”Tämän vuoden aikana jo valmistunut 34 hanketta yhteensä lähes 2,5 miljardin euron arvosta. Sähköä käyttäviin teollisiin hankkeisiin tarvitaan kuitenkin lisää vauhtia, jotta Suomen talouskasvu toden teolla käynnistyy.
Uusia investointipäätöksiä on alkuvuoden aikana tehty yli 600 miljoonan euron edestä. Keskeisiä ovat olleet erityisesti sähkövarastot sekä investoinnit biokaasun ja biotuotteiden valmistukseen.
Eniten investointeja on euroissa mitattuna valmistunut biotuoteteollisuuteen, datakeskuksiin ja tehtaiden laajennuksiin. Kappalemääräisesti eniten investointeja on valmistunut sähkön hintavaihtelua tasapainottaviin sähkövarastoihin, joita on tämän vuoden aikana valmistunut jo yhdeksän.
Lähikuukausina hankkeiden etenemistä auttaa suhdannekäänteen ohella toivottavasti myös hakukierroksen päätökset koskien puhtaan siirtymän hankkeiden investointitukea, verokannustimen hyödyntäminen sekä investointiluvituksen sujuvoittaminen.”
Kommentoin:
Mallinnukset, kaavoitus ja YVA ovat hyviä välineitä, mutta ne eivät poista haittoja tuulivoimahankkeen reuna-alueilla ts. varsinaisen hankkeen vuokra-alueen ulkopuolella asuville. Niitä jotka asuvat tai omistavat kiinteistön maakuntakaavan tuulivoima-alueilla uusi etäisyyssäätö ei edes koskisi ja alueita on paljon. Miksi ei koske, kun haitat ovat samat riippumatta siitä, onko kaavassa merkintä tuulivoimapotentiaalisesta alueesta tai ei?
Jos haitat ovat liioitellut, miksi tuulivoimaa ei rakenneta meillä taajamiin? Tanskassa niitä on voimalakarttojen mukaan aivan kaikkialla. Mitä Tanskassa tehdään toisin, kun hankkeet on saatu pystyyn?
Miten ihmisten oikeus viihtyisään elinympäristöön ja omaisuuden suojaan turvataan, kun ns. yleinen etu jyrää yksityisen yli? Kiinteistöjen arvot maaseudulla eivät ole kovin korkeita, joten luultavasti riittävän moni hanke saataisiin toteutumaan korvaamalla todelliset haitat. Hankkeet ovat ilmeisesti hyvin kannattavia päätellen vuokrista, joita kehitysvaiheessa lupaillaan maanomistajille varsinaisella hankkeen vuokra-alueella.
Vaikka uusien mallien mukaan mennään enskaan vasta 5 ppa-yksikköä ylemmällä tasolla, metsä ei jää harvennuksen jälkeen kovin paljon sakeammaksi. Video poistuu ihan pian mutta vielä ehtii katsella, esim. kohdasta 43 min: ensiharvennus tehdään hieman myöhemmin mutta voimakkaampana. Samassa esityksessä kaavioita siitä miten harventaminen vaikuttaa puuntuotokseen. Kts. metsänhoidon suositukset, harvennusmallit.
Tarkempi selvitys hoitomaksuissa huomioon otettavista tuloista. Tämä kannattaa lukea, siis muutenkin kuin tämä lainaus metsätuloista.
Espoon asu ja elä -keskuksissa on eri laskutussysteemi ainakin ystävälläni, joka on omatoiminen asukas: asunnosta maksetaan hyvin kohtuullista kuukausivuokraa ja sen lisäksi erikseen palveluista. Eli hän ei ilmeisesti kuulu vielä tehostetun pitkäaikaisen palveluasumisen piiriin.
”Laskennallisella metsätulolla tarkoitetaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n 3 momentin mukaan vahvistettua metsän keskimääräistä vuotuista tuottoa hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään kymmenen prosenttia ja metsätalouden korot. Kunnan tai kuntayhtymän on asiakkaan tai hänen edustajansa vaatimuksesta alennettava laskennallista metsätuloa, jos tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on Suomen metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen antaman lausunnon perusteella vähintään kymmenen prosenttia alempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen. (asiakasmaksulaki 10 i §.)”.
Yleistä asiakasmaksuista. Finlexistä en saa tolkkua, kun siellä on monta muutosta matkan varrella tehty. Missähän olisi ajantasainen säädös kokonaisuudessaan yhtenä pötkönä?
