Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Mikko Mönkkönen, kolumni.
https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/4-2025/luontokadon-syyt-seuraukset-ja-pysayttaminen
Jos Rane luet Punaista kirjaa, näet miten arviot on tehty. Lause 2: takana on tutkimusta lajeista, havaintoja esiintymisestä ja asiantuntija-arvioita – siis tiedettä. Lause 1: arvausta tulee vähän enemmän mukaan siinä kohtaa kun/jos oletetaan, että suhteellinen uhanalaisuus on yhtä suuri arvioiduissa lajeissa kuin arvioinnin ulkopuolella olevissa lajeissa, joita on kuitenkin aika paljon. Selvensikö tämä?
Arvaus ei ole luontojärjestöjen tekemä, vaan ihan oikeaa tiedettä.
Kylläpäs täällä ja hiilinieluasioissa (varsinkin Hesarissa) onkin päässyt tieteen arvostus alamaihin. Onkohan se meidän keskustelijoiden vika? Saattaisi olla myös palstan ulkopuolisia hypritivaikuttajia siinä mukana.
Voi olla kumpi tahansa Rane tai jokin muu, kun lajimäärä on arvio eikä eksaktia tiedettä. Jos ei-arvioiduista lajeista on sama osuus uhanalaisia lajeja kuin arvioiduista, silloin niitä on se yli 5000.
”Maassamme on noin 48 000 lajia, joista 22 418 eli 47 % tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuutta on pystytty arvioimaan. Näistä 2 667 lajia arvioitiin uhanalaisiksi, mikä on 11,9 prosenttia.”
Saimaannorpalle käy huonosti, jos se ei sopeudu lisääntymään jossain keinopesissä, kun lumikinokset katoavat Saimaalta.
Lisää tietoa uhanalaisista lajiryhmittäin (selkärankaiset). Näiden lisäksi on hyönteisiä, sammalia, jäkäliä ja sieniä. En osaa sanoa mitkä näistä eläisivät pelkästään tai pääasiassa Suomessa.
Niinpä, ja silti douglas ei ole kuusi eikä mänty. Todella mukava puulaji jos vain kelpaisi vieraslajina. Luulisi että peltojen metsitykset voitaisiin katsoa erikoisviljelmiksi, joissa saisi tehdä rohkeitakin puulajikokeiluja. Näitä on kuitenkin viljelty meillä arboretumeissa, joten kokemusta on.
