Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kysymys historiallisista leväkukinnoista oli nimimerkille Kurki joka on lukenut niistä. Olisiko niistä opittavaa nykyhetkeen?
Ei unohdeta sitä että Saksan luonnonmetsät näyttäisivät erilaisilta; ainakin alavilla mailla ne olisivat lauhkeaa monilajista sekametsää. Siis ei yksilajista talouskuusikkoa, joka on altis juurikäävälle, hyönteis- ja tuulituhoille.
Asiantuntijat suosittelevat meillekin lisää sekametsiä ilmaston muuttuessa. Myös lisää monipuolista hyönteislajistoa. Suojelu ja siihen liittyvä hoitamattomuus ei saa kuitenkaan kasvaa hallitsevaksi maiseman piirteeksi, koska silloin metsien kasvu (pitkällä aikavälillä) ja sitä myötä taloudellinen kestävyys heikkenee (paitsi jos omistaja tekee tiliä ekosysteemipalveluilla).
Onko muuten Lapissa lisännyt metsätuhoja kun on paljon suojelualueita?
Onko teorioita miksi Itämeri on ollut välillä karumpi ja välillä rehevämpi?
Juu, halvalta tuntuu, vaikka olisi pelkkä moton osuus se 3.
Välikevennys: Markku Ropposella on Kuhala-etsiväsarjassaan osa nimeltään ”Hautaustoimisto Wähähappinen”. 🙂
Salpausselällä lienee paljon pohjavesialueita… se voi rajoittaa teollisuuslaitosten sijoittelua. Voimalat eivät välttämättä sijoitu maaston korkeimpiin kohtiin, vaan sinne mihin perustukset ja tiet saadaan helpoimmin.
Toivottavasti Ukrainasta löytyy nyt sitä Stubbin arvopohjaista realismia!
Hyvin kiteytetty Visakallolta.
Maallikko kysyy: vaihteleeko harvennustaksa kohteen työvaikeustekijöiden ja poistettavan puuston järeyden mukaan? Jos vaihtelee, silloin videolla mainittu 3 euroa on myös mahdollinen hinta.
Pohjanmaan joet eivät korjaannu täysin kuntoon pelkästään metsäojia tukkimalla?
Pahkeinen: ennallistamistyöryhmän ehdotus valmistuu ehkä vasta vuoden päästä.