Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Täsmennys. Suojelualueiden kasvulla tarkoitin tässä että niiden puusto kasvaa edelleen ja sisältyy valtakunnan hiilinieluun. Suojelun pinta-ala saisi myös kasvaa hiukan etelässä tiukan suojelun osalta. Ainakin ne hallituksen määritelmän mukaiset vanhat ja luonnontilaiset voisi suojella.
Itselle jäi mieleen HS:n jutusta erityisesti se että peruskoulun tasoa tulisi nostaa. Lapsia ei saisi päästää koulusta ilman luku-, kirjoitus-, laskenta- ja uimataitoa.
Julia Salmi, Hanken: ”Tarvitaan lisää faktapohjaista arvokeskustelua. Päätöksiä pitää tehdä huolellisten laskelmien eikä pelon pohjalta.”
Kuulostaako yhtään meidän keskustelupalstalta?
Erittäin hyvä sitaatti mehtäukolla! Mitä huonompi suhdanne ja mitä suurempi EU:n hiilinielupotti, sitä vähemmän työtä ja verotuloa kertyy paikallistalouteen. Mahdollisia sakkomaksuja puuttuvasta EU-potista tulee verrata niihin. Ja kyllä, myös ne tiukan suojelun pinta-alat vaikuttavat, mutta niitä voidaan osin kompensoida hakkaamalla muualla enemmän. Suojelualueiden kasvu myös jatkuu. (Tämä huomio Rane2:lle.)
Kiitos. Kyllä noista numeroista hahmottuu hyvin suuruusluokat ja metsätalouden osuus. Itämeren sisäinen fosforikuormitus lienee merkittävä myös, joten pelkästään ojia tukkimalla saadaan rajallinen määrä kohennusta leväkukintoihin – muistaen senkin, että ennallistaminen lisää kuormaa joksikin aikaa ts. laaja ennallistaminen voi heikentää vesien tilaa.
Aika hyvä (kapea) määritelmä, mutta siirtymävaiheessa hakkuut voivat muistuttaa aika paljon jaksollisen hakkuita. Vaikka varttuneen metsän yläharvennus. Lavea määritelmä on että kaikki sisältyy, paitsi avohakkuut eivät, pl. erikoistilanteet. Eli kun peitteisyys säilyy, se riittää.
Tiukat määritelmät eivät ole aina riittävän joustavia maastossa. Jupesan määritelmä on siitä hyvä että se esittää tavoitteen. Valopuulajeilla erirakenteisuus ei välttämättä ole aina tavoite. Esimerkiksi oma tiheä männyn siemenpuustoni ilman muokkausta ei ole erirakenteinen eikä sitä tavoitella, mutta säilyttää peitteisyyden.
En ole asiantuntija suurten puiden kasvussa – palstan puutuottajat ovat parempia. Pukkala toteaa kuitenkin jossain että mitä korkeampi korko sitä vähemmän metsässä kannattaa pitää pohjapinta-alaa. Pienet puut kasvavat suhteellisesti enemmän, mutta absoluuttisesti vähemmän, kuin hieman suurempi puu. Keskikokoinen puu tuottaa sekä prosentteja että euroja? Tämän parempaa taloustaitoa ei irtoa raivauspäivän päätteeksi.
