Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jos Kurki ehtii/jaksaa, voisi selvittää tarkemmin typpeä sitovia sinileviä. Että osaisi suhtautua kansalaisaloitteeseen jotenkin. Ovatko typpeä sitovat sinilevät yleisiä ja kuinka suuri merkitys niillä on rehevöitymiseen?
En ole asiantuntija suurten puiden kasvussa – palstan puutuottajat ovat parempia. Pukkala toteaa kuitenkin jossain että mitä korkeampi korko sitä vähemmän metsässä kannattaa pitää pohjapinta-alaa. Pienet puut kasvavat suhteellisesti enemmän, mutta absoluuttisesti vähemmän, kuin hieman suurempi puu. Keskikokoinen puu tuottaa sekä prosentteja että euroja? Tämän parempaa taloustaitoa ei irtoa raivauspäivän päätteeksi.
Eipä Perkon tarvitse arvella toisten tuntemuksia – me voimme kertoa ne itse: jos joku onnistuu jk-menetelmällä niin se ei ole muilta pois eikä harmita.
Mehtäukko on oikeassa. Jk on nykymuodossaan niin tuore tapaus (10 vuotta), että ei voida tehdä pitkän ajan vertailua tarkasti, kun meillä on liian vähän pitkään menetelmällä hoidettuja metsiä. Kysymys paremmuudesta jää toistaiseksi auki.
Hirvikärpäset eivät ole vielä täällä, tosin osassa Keski-Suomea niitä on nähty. En valita, mukavampi näin!
Enpä taida tehdä arviota, kun olen jo kertaalleen niillä aiheuttanut harmia Timoille (Pukkala ja Kujala). Jotain havaintoja voin kirjata, jos aihetta ilmenee. Raivaukset tienvarsilla alkamassa, joten myöhemmin sitten; Stihlin valjaat pääsevät tänään testiin.
Jos Perko mietitään korjuun kustannuksia, niin paljonko on yleinen poistuvan puun keskikoko?
Syitä pieneen lupamäärään? Ravintotilanne vai pedot?
On myönnettävä että metsämaallikon on aika vaikea nähdä markkinapuheen läpi. Vain toinen metsäalan ammattilainen kykenee siihen.
Perkolla muita kommentteja esitykseen? (Itse olen katsonut vasta puoleen väliin.)
Olisi kyllä, ja sen takia asioita pidetään esillä. Ojitusvimma eli vimmainen ojitus lienee suurimmaksi osaksi taakse jäänyt, koska uudisojitus on käytännössä loppunut ja kunnostusojitus ei saa enää tukea. Nyt harkitaan varmaan jo kohteet tarkkaan taloudellisin ja metsänhoidollisin perustein, ja loput jätetään kunnostamatta.
Kannattaa kysyä mittauspaikat joltain tutkijalta, jos kiinnostaa analysoida valuma-alueita. Ellei ne näy alkuperäisjulkaisuista. Veden ravinnepitoisuuksia on mielestäni näkyvissä jossain ympäristöhallinnon palvelussa.