Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ravintola Savotta on Helsingissä.
Asiakkaat ovat syyllisiä, kun eivät rakenna puusta, käytä kartonkipakkauksia ja puukuituisia kalliita vaatteita. Eivät hyväksy meidän sertifiointiakaan riittäväksi. Inhoavat avohakkuita ja lajikatoa. Olisiko sitten parempi kieltää ongelmat tai lakaista ne maton alle, vai käydä niitä päin? Jatkuva parantaminen tavoitteena?
Joo kiitos kommenteista. Sitä en tiedä oliko YLE-vertailussa realistiset oletukset kasvulle. Toteutuva kasvu voi olla 1,5-kertainen jaksollisessa. Luken synteesiraportin mukaan jopa kaksikertainen. Nämä luvut ovat jo kai sellaisia että muualle sijoittamisen tuloja ei enää tarvita jotta eroa syntyy.
Ei luvut ja ohjeet ole välttämättä väärin, vaikka niiden tarjoilijan agenda ei miellytä. Tulee mieleen Facebookin susikeskustelu jossa joku sanoi että metsäpeuran kannanhoitosuunnitelma ei ole luotettava, koska sen laatijoilla on ”asenne”. Tarkoitettiin ilmeisesti petovastaisuutta. Kehotettiin katsomaan mitä Antti Haataja sanoo asiasta. No katsoin, enkä löytänyt suurta ristiriitaa näiden välillä. Lähdekritiikkiä on hyvä harjoittaa, mutta ihan kaikkea ei tarvitse epäillä jos usea lähde kertoo samaa.
Jovain, juuri niin että kaikki metsätulo sijoitetaan tai ei sijoiteta kummassakaan kuten vertailussa oli valittu tehdä. Jos jätetään sijoitustulo huomiotta ja päätehakkuun tulo lopussa, eikä käytetä korkoa, jk saadaan näyttämään paremmalta menetelmältä. Näin oli epäilemättä tarkoituskin. Todellisudessa ihmiselle on merkitystä sillä kuinka paljon rahaa tulee ja kuinka pitkän ajan päästä. Siksi alun suurempi päätehakkuutulo pitää huomioida jotenkin ja helpointa se on tehdä sijoittamalla?
Eikö Jovain ollut aivan hyvä vertailu se Markku Sipi teki YLE:lle? Lähtötilanne oli uudistuskypsä metsä jossa tehtiin avohakkuu ja poimintahakkuu. Eli vertailu alkoi tilantessa jossa kumpi tahansa oli mahdollinen. Luvut antoivat Timo Kujala ja Timo Pukkala. Vertailu meni pieleen siinä kohtaa kun avohakkuusta saatua tuloa ei sijoitettu minnekään ja siinä kohtaa kun se katkaistiin ennen päätehakkuuta. Muuten oli oikein hyvä.
Ei ole oikein tiedossa muuta parempaa tahoa kuin YK, jolle IPCC tekee töitä ja jolla on parhaat tutkijavoimat käytössään.
Tuo pitää Tolopainen paikkansa: päästöjen laskenta on paljon tarkempaa muilla sektoreilla kuin maankäytössä. Metsämaan maankäyttöluokan kokonaisepävarmuus on niin suuri, että emme tiedä onko se päästö vai nielu todellisuudessa. Kun tähän lisätään yhtä epävarma maatalousmaa ja maatalouden muut päästöt, epävarmuus ei siitä pienene.
Kuva 4. 95 %:n luottamusvälit metsämaan raportointiluokkien vuosien 1990 ja 2024 nettopäästö- ja nettonieluarvioille sekä näiden vuosien välisille muutosarvioille.
Vaikea sanoa mitä kautta kohu levisi esimerkiksi Koreaan ja Japaniin. On varmaan levinnyt kulovalkeana pitkin Aasiaa ilman Kiinan toimittelijan avustustakin, mutta ei yhtä nopeasti Kiinan sisällä. Mutta tuo on oikein hyvä kysymys, olemmeko jo kuinka itsesensuroituja Intian, USA:n ja Kiinan suhteen?
