Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Mitä on laskettu mukaan, jos tuloverokanta on saatu 57 prosenttiin? Tässä lienee mukana välilliset verot kuten alv, auton käyttömaksut ja vastaavat. Vertailun saa yhteismitalliseksi vasta kun huomioi verovaroin rahoitettavien palvelujen määrän ja hinnan eri maissa. Pohjoismaat ovat enemmän keskenään vertailtavissa kuin muiden maiden kanssa. Jos haluaa venyttää eläkerahojensa riittävyyttä, voi katsella sellaisia maita kuin Portugali, Kreikka tai Albania?
Syyllistämmekö itseämme EU:ssa pikkasen liikaa kadonneista hiilinieluista? Kanadassa ja monessa muussakin maassa tuprahtelee hiiltä runsaasti ilmoille tänäkin kesäkautena. Nämä metsät eivät edes välttämättä uudistu nopeasti kuten meidän päätehakatut talousmetsät.
Lainaus J. Aaltoilalta Facbookista:
Kanadan maastopalot ovat polttaneet kenttää, kunttaa ja metsiä 16.6. mennessä 3,9 miljoonaa hehtaaria. Paloala kasvoi puolisen miljoonaa ha viikossa. Manitoban alueella riehuu suurin kulo yli 100 000 hehtaarilla. Sammutusporukka keskittyy omaisuuden suojeluun. Teitä on suljettu liikenteeltä. Paksut savupilvet hankaloittavat sammutuslentokoneiden työtä. Apua siihen on saatu Uudesta Seelannista.
Yhdysvalloissa maastopalojen tilanne on melko rauhallinen. Vuoden alusta lukien on palanut n. 1,3 miljoonaa eekkeriä, kun 10-vuotisjakson keskiarvo 1.1. — 20.6/ 2016 — 2024 oli n. 1,6 milj. e.
Puolustus tulee olemaan kasvava toimiala, jos tehdään paljon panostuksia ja hankintoja kotimaasta, ja näille on kysyntää muuallakin. Jäänmurtajia rakennetaan halukkaille vientiin. Pakkauksia tuotetaan edelleen: tarve ei katoa, kun verkkokauppa kukoistaa ja pyritään pois muovipakkauksista. Sahatavaraa jalostetaan entistä pitemmälle. Kaupallistetaan teknisiä hiilinieluja, joissa on ideana että puuta ja ligniiniä säilötään rakenteisiin, ja silloin puun laadulla ei ole suurta väliä, kaikki kelpaa. Vetytalous kypsyy hiljalleen, mutta ei ehdi vielä lähivuosina auttamaan. (Tuleeko vetyauto, kun vedyn jakeluverkkoa kehitetään – poistuisi ainakin sähköautojen latausongelma.) Kaivosveron nosto auttaa pohjoisessa muutamia kaivospaikkakuntia. Tuulivoimabuumi auttaa myös verotuloillaan kuntia tuoden säästöjä valtionavustuksiin. Tekoäly saattaa tuottaa säästöjä terveydenhoidossa, kun se pystyy seulomaan terveysdatan perusteella riskiasiakkaat seurannan ja ohjeistuksen piiriin.
Google-haun mukaan taimien mukana oleva kemiallinen torjunta-aine suojaa niitä täiltä vähintään istutusvuonna, mutta sitten teho heikkenee. Myrkyttömän mekaanisen conniflex-suojan luvataan säilyvän hieman pitempään, mutta onko käsiteltyjä taimia saatavilla yleisesti? Kylvetyillä taimilla ei ole muuta suojaa kuin muokkaus.
Mulla sama mietintä käynnissä kuin käpysonnilla. Mikä vaihtoehto olisi paras pienelle tiekunnalle: käteiskassa, omat yrityspankkitunnukset tiekunnan tilille, liittyminen isompaan tiekuntaan vai tuo käpysonnin ehdotus että yksi osakas toimii pankkina. Ainut tulo on että tilille tulee satunnaisia tien vuokria rallitallilta, ei ole tarvinnut periä osakkailta maksuja, ja laskuja tulee vuosittain vähän.
No ei oo kyllä miun päästä eikä olettamuksia.
Puustoa metsässä = rahaa sijoitettuna. Valkosen Sauli kertoi Tapio Haarlaan tekemällä videolla, että molemmissa metsänkasvatusmalleissa on esimerkkimetsikössä puuta keskimäärin sama 150 kuutiometriä hehtaarilla: avomallissa välillä 0 – 300 ja jk-mallissa välillä 100 – 200 m3.
Talousmielessä avohakkaaja voi kuitenkin peitota liian nuukan jatkuvan kasvattajan, joka ei sijoita metsänhoitoon eikä kasvun kohentamiseen. Jos kuitenkin ojitetun suonsa tuhkalla lannoittaisi, se olisi hyvä sijoitus hiilinieluihin.
Ajatus vaihtelusta kasvattamisen ja uudistamisen välillä on peräisin Silva ry:n äskettäisestä seminaarista. Periaate on tunnettu aiemminkin ja on kai mainittu jk-oppikirjoissa ja ohjeissa. Perkon metsä on koko ajan ihannemitoissa ja -asennossa, jolloin tällainen vuorottelu ei ole tarpeen?
Päätehakkuun hetkellä jaksollinen kasvattaja saa muhkean tilin, josta hän sijoittaa ehkä 10 prosenttia takaisin metsäänsä; uudistamiseen ja tulevan kasvun parantamiseen (siemen, maanmuokkaus, taimikonhoidot). 90 prosenttia vapautuu sijoitettavaksi muualle. Jatkuvalla kasvattajalla on koko ajan tasaisesti pääomaa kiinni metsänsä puissa, mutta hänkin saa ajoittain sijoitettua muualle. Sidotun pääoman tuotto metsässä voi mennä suunnilleen samoihin lukemiin, kun katsotaan kiertoajan yli.
Jk:ssakin on kausia, jolloin on keskityttävä enemmän uudistumiseen eikä kasvuun eli hakattava harvemmaksi. Menetelmien ero on aste-ero ja on pienenemässä, kun jaksollisessa mallissa lisätään peitteisen metsän elementtejä. Suurin osa aukoista on jo muutenkin pieniä ja haittoja voidaan edelleen pienentää vaikkapa muotoilemalla niitä paremmin maisemaan sulautuviksi.
Suhteelliset kasvut ovat mittausten perusteella yksittäisissä puissa ja jk-metsiköissä hyviä. Lahjomaton totuus paljastuu viimeistään kun nähdään pitkällä aikavälillä menetelmien tuottama puukuutioiden ja eurojen määrä. Vertailulaskelmien mukaan keskimäärin menetelmien taloudellinen ero ei ole kovin suuri – silloin kun kumpikin menetelmä onnistuu hyvin. Eroja syntyy silloin, kun metsikössä on ongelmia. Yksittäisissä tapauksissa talous voi mennä kummin päin vain. Kirjaltajalle maistuu myös kuivuuden ja valoympäristön muutoksen stressaama kuusi metsikön sisällä.
