Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Laskentoja tarkistetaan järjestelmän sisällä sekä Suomessa että YK:n ilmastosopimuksen Saksan Bonnissa sijaitsevan kansainvälisen sihteeristön koordinoimana. Se voi aivan yhtä hyvin olla Ruotsi, jonka maaperän päästö laahaa jäljessä suhteessa ilmaston muutokseen.
Lämpösumma on kasvanut 1980-luvulta tähän päivään esimerkiksi Keski-Suomessa vuodesta ja alueesta riippuen jo 200 – 300 dd-yksiköllä ja kasvaa ennusteen mukaan vielä. Tästä voi nähdä kuvia Jari Miinan esityksessä Tapion mh-suositusten webinaarin tallenteella. Eli Keski-Suomessa oli 1980-luvulla lämpösumma noin 1000 – 1100 dd ja tänä lämpimänä vuonna se oli 1400 dd.
Riikilä Metsäuutisissa Ruotsin nieluista kertovassa uutisessa: ”hakkuiden vähentyessä hakkuutähteitä ja kantoja kertyy maahan entistä vähemmän, mikä pienentää hiilen kertymää maahan”. Ruotsissa maaperän nielu lasketaan peräkkäisten mittausten erotuksena, ja Suomessa nielu lasketaan puutunnusten perusteella ja malleilla.
Tämä on se kohta joka itseäni hämmentää eniten laskennoissa: miksi Suomessa kivennäismaan hiilinielu on ollut aiemmin suuri ja on nyt kutistunut pieneksi? Eikö viime vuosien reippaasti kasvaneiden hakkuiden seurauksena (alkaen noin 2009) olisi pitänyt maaperään kertyä paljon hakkuutähteitä? Myös luonnonpoistuma on noussut ja sekin kertyy maaperään. Onko puiden kariketuotanto muuttunut jotenkin radikaalisti, vai hajoaako orgaaninen aines kivennäismaillakin näin paljon nopeammin nykyään? Kivennäismaan maaperän nielu oli vielä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa -10, 2010-luvulla se oli -5 ja nyt se on kutistunut liki 0.
Persuja on tärkeissä asemissa (Trump, Putin, Orban), ja aate on nousussa EU-maissa. Saksassa on esimerkiksi suosittu AfD:n Alice Weidel. Ukrainan sota pitää saada loppumaan ennen kuin persuaate hyökyy Euroopan ylitse. Mitä lie tarkoittaa EU:n tulevaisuudelle? Käpertyvätkö maat sisäänpäin ja yhteisön kehittäminen jää sivuosaan, juuri kun pitäisi vahvistaa puolustusta ja taloudellista yhteistyötä. USA, Venäjä ja Kiina asioivat paljon mieluummin yksittäisten maiden kanssa kuin yhtenäisen EU:n kanssa. Eivätkä välitä sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä, jota edustaa esim YK alajärjestöineen.
MTK:n eläköityvä pj Marttila mhy-blogissa:
Brysselin metsäosaamisesta kerrottakoon vielä pieni tarina. EU suunnitteli toisistaan poikkeavia kestävyyden kriteereitä erilaisille puutuotteille. Asiat lähtivät oikenemaan, kun ryhdyimme havainnollistamaan asiaa piirroksella. Piirrettiin kuusi. Sen järeästä rungosta saadaan rakennuspuuta. Ohuemmasta osasta hyvää tavaraa sellun valmistukseen ja sellusta vaikka mitä toistaan ihmeellisempiä tuotteita. Latvuksesta ja oksista puolestaan tulee lämpöä taloihin. Ongelma on siinä, että puuparka voi kasvaa vain yhdellä tapaa. Eli ehtojen on oltava yhdenmukaiset.
Eli tällaista edunvalvonta on parhaimmillaan ja toisaalta myös pahimmillaan. Opit vaikuttamistyöhön voikin tiivistää seuraavasti:
1. Pysy tosiasioissa
2. Tiivistä ja havainnollista viestisi
3. Älä tyrmää vastapuolen näkemystä – esitä parempi ratkaisu
YK:n ilmastosopimus koskee ihmistoiminnan päästöjä, kuten MS hienosti täsmensi. Mutta ne päästöt yritetään laskea mahdollisimman oikein luonnontieteellisesti. Satelliittimittaus ei kai ole tarpeeksi tarkka yksittäisten maiden osalta, siis niin, että se kävisi sopimuksen pohjaksi.
Alankomaiden osalta Nasan ja khk:n luvut voivat olla lähempänä toisiaan kuin meidän luvut.
Metsä sitoo kesän aikana alueellamme paljon hiilidioksidia, ja satelliitti näkee sen. Tuo määrä ei tule lasketuksi meille khk-inventaariossa kokonaisuudessaan nieluksi, koska hakkuupoistuma on khk-laskennassa päästö. Satelliitti ei näe hakkuita eikä puutuotteiden vientiä.
Jos laittaa perustuksen päälle suojakuvun niin kuin Tšernobylin ydinvoimalassa niin ei liukene. No vitsillä tämä!
Eiköpä insinööri keksi ratkaisun, ja talteen saatu teräs huojentaa purkukuluja. Eikös sitä paitsi aiemmin jo ole todettu, että voimaloiden purkuun rahastoidaan varoja. Ne tulisi olla velkojien ja yhtiön ulottumattomissa.
Ei selity vaikka lisäisi Metso- ja Helmi-varat pottiin. Metso sai tänä vuonna 46 miljoonaa.
Kiitos ihmettelijä. Kannattaa tsiikailla tarkkaan Luken uutisesta kohta ”Epävarmuudet ja päästö- ja nieluarvioiden tulkinta”. Ei voida varmuudella sanoa, onko metsämaan maankäyttöluokka päästö vai nielu. Väitin aiemmin, että maaperä on epävarmempi kuin puusto, mutta tuossa taulukossa puustoarviokin on kyllä varsin epävarma. Siinä meni roskikseen sekin ajatus.
Nasan ja Luken vertailu on turhaa, kun ne laskevat eri asiaa. Otto Juote ei taida olla luonnontieteilijä vaan ehkä lähinnä persu, X:n sisällöstä päätellen ainakin.
Jos joku jaksaisi paneutua Ruotsin inventaariin niin voisi kertoa tulokset tänne. Annika Kankaan tosin pitäisi kertoa pikapuoliin vastaus, joten voimme odottaa sitäkin.
Lukekaa uudemman kerran Hannu Ilvesniemen kolumni tästä aviisista; siinä on selitetty miksi maaperän tutkiminen on vaikeaa. Jos hiiliasioissa huomioitaisiin vain maanpäällinen puusto, asia olisi varsin yksikertainen. Se voidaan inventoida vaikka satelliittikuvista ja laserkeilaamalla. Tämä olisikin EU-kuvioissa aivan järkevä vaihtoehto maita verrattaessa.
Toivottavasti Luke tekee uutisen, jossa inventaarion tuloksen tarkentumisen syistä kerrotaan. Ainakaan vielä en sellaista löytänyt.
