Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Olen yrittänyt seurailla FB:ssä Ruotsin suurpetokeskusteluja ja siellä meni ymmärtääkseni juuri nurin suden kannanhoidollisia kaatolupia. Ei mene ihan kuin Strömsössä heilläkään.
Uutinen:
Vilda djurens skydd Facebookissa kertoo, että Länsi-Göötanmaan lääninhallitus valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä pysäyttää susien kaatolupien käyttö.
”Länsstyrelsen i Västra Götalands län har överklagat förvaltningsrättens dom som stoppade licensjakten på varg till kammarrätten. Detsamma gäller Länsstyrelsen i Södermanlands län. Länsstyrelserna i Västmanlands, Dalarnas och Örebro län har ännu inte tagit ställning till om de kommer att överklaga domen.
I sitt överklagande begär Länsstyrelsen i Västra Götaland att kammarrätten ändrar förvaltningsrättens dom och fastställer länsstyrelsens beslut om licensjakt. Myndigheten yrkar även att kammarrätten, i avvaktan på ett slutligt avgörande, interimistiskt beslutar att licensjakt får bedrivas i enlighet med länsstyrelsens beslut.”
Tehtaita ei ole vielä suljettu puupulan takia. Pohjoisessa puuta kasvaa edelleen huomattavasti enemmän kuin hakataan. Tulevaisuudessa kasvaa vielä vinhemmin, jos lämpösumman kehitystä ja ennustetta on uskominen. Vrt. Tapion metsänhoidonsuositusten seminaarin tallenne ja siellä Jari Miinan esitys lämpösummakuvineen. Meidän opiskeluaikoina 1980-luvulla Joensuun lämpösumma oli noin 1000 d.d.-yksikköä, viimeisellä 30-vuotisjaksolla noin 1200. Tänä vuonna jopa 1400, joka on myös pitkän ajan ennuste.
Missä Stubb Rukopiikin mielestä pitäisi olla; eikös Ukrainan kriisin hoitaminen ole ulkopolitiikkaa?
Kiitos keskustelijoille. mehtäukon kanssa samaa mieltä että mhy:n pitää käydä palstalla jos on sovittu leimikon valmistelu myyntiin.
uudistamiskulun käsittely metsäkäsittelyn kuviokohtaisessa vertailussa investointina on aivan absurdia
Mikä se on ellei investointi ja miten se pitäisi käsitellä? Ei se ole oikein myöskään vuosimeno, koska on pitkävaikutteinen. Vaikka käsitelläänkin verotuksessa vuosimenona. Tapio käyttää uudistamiskuluista termiä investointi.
No käydäänkö yleensä vai ei? Täällä on annettu ymmärtää että kauppaa tehdään metsävaratiedon ja kuvien pohjalta.
Täällä on kerrottu että kaupat leimikoista tehdään käymättä paikan päällä, oletusten pohjalta. Silloin tilanne maastossa ei aina vastaa oletuksia ja joudutaan neuvotteluun?
No ainakin kaikki mikä hidastaa veden kulkua ojissa vähentää päästöjä vesissä. Tuntuisi loogiselta että sammal voisi myös napata ravinteita kasvuunsa. Lisäksi rahkasammal estää metaanin päästöjä ilmaan.
Männyn taimia istutetaan Ruokaviraston tilaston mukaan vielä 50 miljoonaa kappaletta vuodessa. Sillä määrällä saisi 2000 kpl:n tiheydellä 25000 hehtaaria uudistettua. Osa näistä voi olla sekapuustoja kuusen kera.
On lisännyt TOC, mutta metsätalouden aikaansaama puuston lisäys pitäisi ehkä laskea ihmisen vaikutukseksi eikä luonnon huuhtoumaan?
Olen tiennyt että soilta valuva vesi on tummaa ja että karujen kivennäismaiden keskellä oleva järvi on kirkas. Eikös lähes kaikki suomalaiset tietäne, että osa järvistämme on luonnostaan tummavetisiä – siis ne soiden ympäröimät lammet. Ainakin maalla kasvaneet tietävät, jos asuinalueen lampia ovat kiertäneet ja niissä uineet ja kalastaneet. Se lampi jossa kävin lapsena naapurissa uimassa oli ruskea ja aika samea. Nykyisin se on hiukan puhtaampi kun karjatilat on alueella lopetettu. Eli tieto on ehkä ollut. mutta sitä ei ole nimetty luonnonhuuhtoumaksi.
Olen kuullut ehkä yli 20 vuotta sitten, että hiiltä valuu vesien mukana maankäyttöluokasta toiseen, mutta en ole missään vaiheessa perehtynyt asiaan tarkemmin. Johtuen varmaan siitä, että asiaa ei huomioida khk-inventaariossa.
Epäilen että aika pieni osa tutkijoista tuntee vesiasioita. Yleensä tutkija tietää syvällisesti vain omasta aiheestaan. Itse olen generalisti joka tietää monesta vähän mutta ei mistään paljon.
Sitä en ole tiennyt että soilta ja metsistä tulee niin paljon enemmän luonnon kuormaa kuin mitä on metsätalouden aiheuttama lisäys siihen. Karikkeiden osuutta org. kuormasta en ole ajatellut lainkaan. Turvetuotannon vesistöpäästöistä on toki puhuttu aiemminkin.
Luulen että aihepiiri tulee yllätyksenä monelle ja herättää siksi vastustusta: ei haluta uskoa että luonnontilassa olevilta turvemailta valuu humusta, vaan on kivempi syyttää metsäojia asiasta. Metsätalous on ”the usual suspect” joka on kätevä ottaa esiin aina kun metsissä tapahtuu jotain ei-toivottua.