Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Järnefeltin maalauksissa ei näy kuin mäntyjä ja heinää kolin laella. Siellähän on kostea mikroilmasto joka nousee järveltä ja talvella puista ei tipu tykkylumi samalla tavalla kuin alemapana ja sitä myös kertyy kuusiin ihan toisella viisiin kuin alempana. Eihän kallionpäällä normaalisti kasva tukkikuusia samalla tavalla kuin siellä. Ilmastonmuutos on mahdollistanut, että kuusi kasvaa siellä ja nyt se myös aiheuttaa sen, että se kuolee pois sieltä luonnollisella tavalla.
Ja se tykkylumi katkoo jatkuvasti paksujen kuusten latvoja, joita ei tietenkään kerätä pois, että siellä on kokoajan heikentyneitä runkoja, joita vallata.
Ja ei ole samanlaista tykkylunta minkään laskettelukeskuskuksen puissa samoilla leveyspiireillä. Ne tykkien lumet ihan pisteitä.
Tottakai kmo tietää, että Tanskassakin ne verot kerätään niitä siirtolinjojavarten. Oikeasti tuolla eteläisemmässä Euroopassa se, että sähkö maksaa sen Irlannin 45 centtiä ei ole niin katastrofi kun maakaasulla toimi lämmitys ja e. Unkarissa jopa uunitkin, sähkö ei ole niin jokapaikassa kuin meillä.
Ymmärtääkö ihmiset, jotka ovat viherhuijattuja tuulivoiman mukahalpuudesta, että mitä sähköön perustuvassa Suomalaisessa yhteiskunnassa tarkoittaa keskimäärin 45c sähkönhinnat? Omakotitalo vie lämpöpumpusta ja puulämmityksestä huolimatta joku 12-15000kW vuodessa. Se olisi 5000-6000€/vuodessa. Täältä on tuulivoiman takia ja Sähkönkulutuksen rajun nousun myötä loppumassa elinmahdollisuudet lapsista puhumattakaan tavan kansalta.
https://www.globalpetrolprices.com/electricity_prices/
Kovat tuulivoimamaat Irlanti, Tanska ja Saksa kärkkyy kärkipaikkaa maailman kalleimman sähkönkokonaishinnan maina.
Energiapuukorjuulla jäävä puusto kasvaa paremmalla tiheydellä ja kun puut kyllä kasvavat alussa kun metsä nuori tiheämmässäkin niin se tiheys 20 vuoden jälkeen on parempi energiapuukorjatussa puustossa kuin istutustiheänä kasvatetussa 30-35 vuotta. Sehän on kasvun kannalta huono mutta sitä on tehty korjuuketjujen ehdoilla, että korjuu kannattaa. Jalkanen täällä kertoo ihan oikein, että kuuset pitäisi olla 1300 istututiheydessä, että saadaan superkasvu. Mutta se aiheuttaa valtavaa raivauskustannusta niin alkuvaiheen kustannukset täytyy olla matalat ja tulot isommat, jotta korkovaikutus on positiivisempi. Nyt konemiehet, jotka varjelevat ainespuulultamunaansa kilpailulta haluavat massiivisia raivauksia rk 10cm ennakkoraivauksineen niin kilpailu on ihan hyvästä ja maanomistajat voivat valita kasvun eikä korjunkustannuksia ohjenuorakseen. Ennen on polttopuita kerätty istutakuusikoista ja silti on kasvanut 400m3/50v. Kukaan ei usko, että kuusikon kohtalo olisi rakennut huonompaan kasvuun jos ei ole raivattu 4,5 ja 7 vuotiaana.
Joo ei todellakaan ollut. Ne oli tiloilta, jossa on metsänhoitosuunkitelmat ollut alusta asti sekä ammattilaiset hoitaneet työntilauksen ja hoidon. Jos varhaisperkauksia olisi tehty vain 10 vuotta niin eihän niiden seuraukset olisi tiedossa ja näkyvissä. Sinä et varmaan ole nähnyt niitä kuin 10 vuotta kun kuulostat siltä, että et tiedä mitä varhain perkauksen jälkeen todella tapahtuu. Kaikenlaisia kokeiluja olen päässyt tekemään kymmenien vuosien aikana. Minä laitoin hyviä kuvia missä näkyi pieniä vesoneita kantoja, mitä jäö kun usein raivataan, ei tule niitä isoja kuolleita kantoja. sekä luontaisesti syntyneitä kuusia.
Mieti mitä ennakkoraivauksella raivataan: pienistä kannoista syntyneitä taimia ja luontaisesti tulleita kuusia. Ne eivät haittaa varsinaisesti kasvatettavaa puustoa mutta näkyvyyttä haittaa. Ne syntyy vielä sen aikaisen varhaisen hoidon jälkeen kun siinä on niin pitkä väli. Isot pihlajan kannotkin kuolee kun tekee myöhemmin ja varsinkin talvella mutta pienet pukkaa vesaa ikuisesti. Pari myöhempää raivausta, lähtee heikosti kannosta vesoneet ja luontaiset kuusentaimet, ei ole miljoonia pikkukantoja vielä rykäsemässä näköesteet hakkuulle
Nämä ennakkoraivaukset ovat olleet uusijuttu kun eihän tälläsiä ennen ollut siellä mistä mm. Polttopuita otettiin kuusentaimikosta, isot kannot kuoli sinne eikä mitään ennakkoraivaustarpeita syntynyt. Näissä sitä on selittämistä kun vanhan ajan ihmiset ei ollenkaan ole tottuneet moisiin.
Ennen oli sellainen kuin reikäperkaus, kun vesomisen tiedostettiin niin vesottiin vain välittömässä läheisyydessä olevat ja toivottiin, että ne tukahtuu siitä kuusien ja keskemmällä olevien vaikutuksesta. Nythän tämä on ihan uusi juttu(ainakin 30 vuotta), että jo varhain perataan ne lähimmätkin koivut, minkä vesominen tiedetään kaikista haitallisemmiksi. Enää ei välitä nyt tehdään vaan supervesakoita missä lähimmät vesoo ja pilaa kuusten voimakkainta kasvua eli sitä mitä tapahtuu alaoksissa.
PS. Asevelihinta tarkoittaa kallista hintaa koska rintamalla ei ollut yltäkyllin tavataraa niin sen hinta nousi.
Energiapuuennakkoraivaus on halpaa verrattuna rk 10cm ja kannolta 12cm mitä ainespuuhakkuussa finsilvankin mailla joudutaan tekemään. Energiapuuennakkoraivauksessa riittää puolet pienempi 6cm kannolta ja 5cm rk. Sama mitä täällä kuvista ehdottaa, energiapuuhakkuissa, energianpuunostajat on ihan eritavalla valveutuneita ennakkoraivaustarpeille kuin ainespuuhakkuissa. Et tavallaa se kyllä sitten ratkeaa paikanpäällä, tietysti kuvasta voi arvailla. Se on melko elinehto, että se toimii. Ainespuussa se on varmasti saada kaupaksi, kukapa haluaisi enää 500e heittää tuuleen kun olet joaroinen vuosi raivuuttanut aluksi. Nythän niitä varhain varhaisperattuja entisiä supervesakko istutuskuusikoita menee energiaksi kun kalliille ennakkoraivauksille ei ole maksajia.
Enetgiapuukaupaa käydään niin, että siihen pystyhintaan on jo suoraan leivottu raivauksen hinta. Mut suurinpiirtein hinta on 30-50% alhaisempi kuin ainespuuhakkuussa ja se toinen 50% on tuloa eikä menoa.
Työuralla ne keksinnöt tapahtuu, eikä enää kiikkustiolissa, 3v ja 5v raivaukset jos kuvittelee, että sen jälkeen ei tarvitse mitään tehdä hakkuuseen asti niin ainakin täältä nauretaan pihalle. Ennen kasvatettiin polttopuitkin kuusentaimikon päällä, ei enää, mutta ee ei ole estänyt kasvua 400m3/50v. Jossainhan ne polttopuutkin piti kasvattaa sillo yli 50v sitten kun on siirrytty istutuskuusikoihin.
Tuossa on energiapuuennakkoraivausta: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/nuorenmetsan-kunnostusta-2/
Ennakkoraivauksen ja hakkuun jälkeen ilman tukia tuosta jäi maanomistajalle pinkka seteleitä.
Kertaakaan ei oltu aiemmin raivattu.
Kuitenkin vain 20-vuotias kuusikko et vähän on hukattu aikaa. Onse kuitenkin alkupään investointi joka vuosi raivata ni sekin kallista kun siihen laitetaan korko. 3-4 varhaista raivausta 500e/kerta, kyllä sekään ei hirveän kannattavaa ole. 2 myöhempää riittää vallan hyvin.
Taitavimmat energiapuuhakkaajat hakkaa pari päivää raivauksesta. Pahimmat monen puun konkelot voi selvittää mutta jokaisen luulisi ymmärtävän, että risukasoja ei viikkailla, ei kenenkään paikat kestä niiden nyhtämistä. Ei meinaa mitään kun puut kaadetaan etuviistoon niin siitä ne lähtee edeltä. Energiapuun hakkaajat on järjestään ollut sitä mieltä, että käsin niihin ei kosketa eikö haittaa ollenkaan. Energiapuuennakkoraivaukset on sujuvia ja nopeita myös vai risuja on ristiin rastiin pystyssä paljonnenemmän kuin ainespuukohteilla.
Huonolle hoidolle jääneet kannattaa suosiolla myydä energiaksi sillä siellä on hyvin koulutettua väkeä arvioimaan puustoa, että ei tänä päivänä niitä yllätyksiä pääse tulemaan. Tietokonekartoilta nähdään jo mitä metsää kuviolla on myös. Oikea aika on harventaa aina huonolle hoidolle jäänyt kuvio ja 10 vuoden odottelulla aiheutetaan kriittistä vahinkoa puille, jotka eivät enää lähde kunnon kasvuun harvennuksessa huolimatta. Energiapuukauppaa käydään mm. Niin, että puiden hinta sisältää ennakkoraivauksen ja kun korjuuyritykselle tehdään on asenne varmasti ostomiehillä ihan toinen kun palaute on välitön jos ennakkoraivaus ei ole kunnossa. Tehtäviin kuuluu energiapuunosto ja ennakkoraivaustarpeen arviointi. Näissä ei tule yllätyksiä ja harvennusjälki on hyvä ja korjuuvauroot olemattomia. Korjuuvauriot ja yllätykset ovat varmasti huonosti koulutetuista ainespuun ostajissa sekä ainespuukorjiöuussa korjuvauriot ja lavettikiukuttelut normaalitapa toimia.
Jos kaupat on tehty jostain mistä myyjä tai ostaja ei tiedä mitä on myyty ja ostettu, niin se ostomies on varsin heikoilla. Sen jälkeen se on myyjän hyväntahtoisuutta jos niitä kauppoja aletaan perumaan. Yhden alueen olen raivannut josta hakkuu peruuntu ja se johtu siitä, että sitä ei oltu käyty katsomassa.
Energiapuukaupoilla on aina ollu hakattavaa ja se hyvä niissä on kun ennakkoraivataan niin kaikkialta ei tarvia hakata, osa kuviota voidaan laittaa ihan raivurilla kuntoon. Ei kannata aina koko kuvion hakkuuta lykätä jos osa on vain pienempää.
Se on ostomiehen ja korjuuyrityksen vastuulla, että korjuuvaurioista noudatetaan lakia. Jos lakia ei rikota ja maanomistaja ei ole halunnut raivata tai ostaa raivausta niin muut haitat jää sitten maanomistajan tappioksi. Mitäs se maanomistajaa kiinnostaa jos lavetti lähtee perävalot vilkkuen, rahat tulee silti tilille.
