Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Samalla se tuottaa noin 30 prosenttia enemmän puuta sekä paljon enemmän muita metsän tuotteita. Erkki Lähde lukijalta maaseudun tulevaisuudessa. Mitäs huijausta täällä on, täällä on kerrottu jo pitkään, että jatkuva kasvatus ei tuottaisi yhtä paljon puuta, vaan arvokkaampia prosentteja. Eihän tämä pidä paikkaansa, jatkuva kasvattaja pyrkii maksimaaliseen puutuotantoon ja se pääsee sinne Lähteen esimerkkiä noudattamalla:”Unohda turhat ja kalliit metsätyöt. Hakkaa tukkipuita, joista saat hyvän tuoton.”
Okei, piti lukea tuo aineisto tuosta, että osaa vastata Perkolle: ainesto 2: Kuvio on aurattu ja istutettu männyllä. Loput on eri-ikäisiä nuoria männiköitä tasapituisia pääsääntöisesti, joihinkin on tullut kuusialiskasvosta. Eli tuohon istutettuun kuvioon tehdään yläharvennus ilmeisesti kun pituus on 15 ja läpimitta 14.
Perko auttaako yhtään? Eli sinne entiseen aukkoon tehdään yläharvennus sitten kun maa on muokattu ja sinne on tampattu taimet.
Tässä käytetään jatkuvaa kasvatusta virheellisesti minusta yläharvennuksesta sekä näiden muidenkin metsien uudistamistapa on ollut avohakkuu niinkuin valopuu männylle on tapana ollut. Eripituisuutta ilmeisesti joissakin oli entisistä yläharvennuksista.
Yläharvennustyökalu jatkuvan kasvattajan käsissä: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/tuuli-riepoi-arvoleimikon/#6dc0a90b
Pitääkö odottaa, että ne ovat nuoria kasvatusmetsiä? Miten uudistat männyn, avohakkuilla vai pienaukoilla tai niinkuin Pukkala, että on satoja siemenpuita, joita haetaan toistuvin hakkuun pienen taimikon päältä? En jaksa lukea, oletan vain. Yläharvennettu nuori metsäkin (mänty) kasvaa tasapituiseksi vanhaksi metsäksi, siellä ei kasva kokoajan uusia keskikokoisia mäntyjä vaikka sitä yläharvennetaan. Kaikenlaiset yläharvennukset ja poiminnat kulkevat kohti aukon tuottomenetelmiä tai pienaukkoja. Kuusia kyllä tulee jokapaikkaan, liian usein vain liian kuivaan ja Lapistakin saa ojien laidalta kuusia kasvamaan mutta jatkuvan kasvatuksen jos haluaa pelata läpi täysillä vastuullisuus pisteillä niin ojia ei pidä kunnostaa.
MG:lla, toisinkuin UPM:llä ja stora ensolla ei ole nuorten metsän kunnostusta. Jos sellaista sattuu olemaan, saa kunnon ripityksen, kymmen vuoden odottelun ja tonnin laskun päälle reippaasta ennakkoainespuuraivauksesta. MG ei siis sovi kumppaniksi kuin metsänsä täydellisesti hoitavalle ja varsinkin kuusikkonsa oikea-aikasesti raivaavalle, että sinne ei kehity energiapuuta kuten MHY:n kumppanuudessa ja vähän MG:niin. Plussana on sitten pienimmät Tukkimitat.
Aloittajan kannattaa profiloida oma metsänhoidontasonsa, jääkö taimikot tiheiksi vai onnistuvatko täydellisesti itse raivaten? Jos itse ei onnistu täydellisesti, MHY, UPM ja SE varmasti hyviä Jos taas onnistuu (ja arviointi kepillä ja tiheydet tiedossa) voi MG olla kirkkaasti paras e. Täällä ylivoimaisen toimitussopimuksen ansiosta. MG:lta saa taimikkoonsa etukasvuisia koivuja, toisinkuin muilta et miettii sitten kun tilaa taimikonhoitoa onko plussa vai miinus.
”pidempiä koivuja voi jättää metrin etäisyydelle kuusentaimista.” Nyt kajahti uutisista, suorittavakin voi heittää vanhat käsityksensä taimikon kasvatuksesta ja 3 metrin väleistä romukoppaan kun MG:sta annetaan ohjeita.
Tarkistin se olikin Lukesta eikä MG:sta, samalta nykytutkijalta, jolta koivut ja kuuset kasvaa samaa tahtia.
Pääasiassa ojittaminen ja oikeiden tiheyksien saamininen metsään on lähes kaksinkertaistanut metsien kasvun 90 vuodessa niin Jatkuvan Kasvatuksen porukka haluaa tukkia ojia, kertoa kertoa lannoitusten haitallisuudesta ja jalostettujen, oikeissa tiheydessä kasvavien taimien vaarallisuudesta.
Nyt alat puhumaan kasvun jatkamisesta optimoinnista niin, että ojat tukitaan, uudet taimet kasvavat sattumanvaraisessa järjestyksessä, ilman kuluja siis raivausta, kastelukannulla lannoitetaan jos tarvista ja tehdään vain pienaukkoja mitkä taimettuu todella hitaasti kuusilla ja saadaan sattumanvaraisia valopuita sinne tänne. Olisiko parempi puhua vain tuottojen ja teollisuuden sijasta vain tosiaan niistä virkistysmetsidtä sillä niitähän ne todellisuudessa ovat.
Ei ole unohtunut, kuuset kasvaa 2,25 metrin välein ja sinun ohje omi jättää ne 3 metrin välein niin eikö se tarkoita, että istutuskuusia joutuu silloin muutaman sadan katkaisemaan? Tähän jo aiemmin viittasinkin. Se on tietysti selvä, että kasvavat etukasvuisina jos MG on ohje on jättää siemensyntyistä koivua jo varhaisperkauksessa mutta etukäteenhän ei tiedä mihin se koivu tulee, todennäköisemmin mättääseen.
Itse en istutuskuusia katkaise ja olen valinnut tasapituisena kasvatuksen eli leikkaan koivut kerran ja eihän se aina optimi tila ole koivulle kasvaa tasapituisena ensiharvennukseen. Mutta kun kuutiot tulevat jatkossa kuusista niin niiden tiheyttä ei viiti vähentää eikä viiti jättää etukasvuista koivua isolla tilalla.
Jos ajattelee että tekee 7-vuotiaana verrattuna 4-5-vuotiaana niin se ei ole koskaan lisännyt työaikaa. Jos veloilla on taipumus kuolla kuivuuteen niin se tapahtuu myös vähän myöhempään tehtynä. Jos ei, ole varhain tehty perkaus lisää kiertoajan työmäärää, niinkuin suorittava itse sanoi, että 7-vuotiaaksi pitäisi olla jo 3 raivauskertaa tehtynä. 4-5vuotias taimikko kehittää kosteammilla ja kuuselle soveltuvilla paikoilla supervesakoista, joista ei pääse enää eroon kun vesat supistavat kuusen alaoksia eikö kuusi pääse levittäytymään enää niiden päälle. Kun kuusi 7-v kuusen alaoksat levittäytyy kantojen päälle, isojenkin kantojen vesomiskyky supistuu voimakkaasti valonpuutteessa. Lehtipuut syntyy mättääseen lähelle kuusia. Niiden haitallinen vaikutus on maksimaalinen kun vesat 5 kertaistuvat siinä ihan liki. On tärkeää, että saadaan myöhemmällä täsmäiskulla varjostettua pois.
Epäilen, että ei ole. Kun eaim. MG:n 25- vuotias metsätalousinsinööri tulee ja sanoo 10-20% sekapuuna, koivu voi olla vähän etukasvuista, näin tulee hyvä ensiharvennuskuusikko. Eihän sen voi tietää, sen ainoat kokemukset voi olla ammattisurkeasta, missä opettaja on kertonut miten koivut kasvavat saman tahtiin ja raivaus nuorena on kiertoajassa kannattavinta. Raivaajaa tuskin kuuntelee kukaan ja varmasti tekevät ”työtä käskettyä” ajattelematta tai soveltamatta.
Sitten ne kertoo kotona:”olisittepa nähneet sen suorittavan naaman kun sanoin, että kaadoin 200-300 istutuskuusta haapojen ja koivujen tieltä. Sillee saattaa olla vähän paineita, että onko sillä metsänomistajalla kanssa huumoria. Metsänomistajien käsityskyky on monenlaista niin ymmärrän kyllä, että sitten jätetään se sekoitus että ne kaikki istetut taimet. Näitä näkyy ja energiset seuraukset voi arvata.
”Metsän jatkuva kasvatus on metsänhoitoa ilman avohakkuuta. Siinä metsästä hakataan pääasiassa isoja tukkipuita, jotka ovat taloudellisesti arvokkaimpia. Pienemmät puut ja osa isommista puista jätetään kasvamaan, jolloin metsä näyttää hakkuun jälkeen edelleen metsältä.” WWF
”Jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta on vertailtu mm. niin, että avohakkuulle ja viljellylle on ajateltu vaihtoehto, jossa osa puustosta jätetään aluksi hakkaamatta ja sitä ruvetaan myöhemmin käsittelemään jatkuvalla kasvatuksella eli toistuvilla yläharvennuksilla. ” arvometsä
”Avohakkuu on poikkeuksellisen haitallinen tapa ottaa puuta pois metsästä. Eliölajien resurssien näkökulmasta kuitenkin myös jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat haitallisia, koska siinäkin aikaa myöden kaikki rungot eli resurssit otetaan ihmisen käyttöön,” Kotiaho jatkaa. Niissä tehdyt hakkuut ovat vähemmän haitallisia, koska aluetta ei hakata paljaaksi ja paikallinen kertahäiriö jää pienemmäksi.
Ei kuulu avohakkuu jatkuvaan kasvatukseen, sen välttäminen ykkössyy valita jatkuva kasvatus. Ei ole mitään yhdistelmää on avohakkuu tai avohakkuutonta metsätaloutta.
Se kuuluu asiaan, että jatkuvaan kasvatukseen kuuluu valtava riskinotto, että mitä valopuita luontaisesti syntyy pienaukkoon koska niitähän ei siellä voi olla hyväkuntoisina ennen pienaukon tekoa.
