Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Vaihtoehtotiede vaikenee syvästi, että nykyään käytetään jalostettuja alkuperiä taimissa ja kuusissa luvataan se 25% parempaa kasvua metsikkösiemeniin. Ainakaan minä en ole asiasta mainintaa jk-sivuilla nähnyt ja rohkenen epäillä, että tätä ei oteta millään tavalla huomioon kun kasvumalleja teoretisoidaan vaihtoehtotieteessä. Ja vaikuttaahan tuo tuohon puunhinnankin kompensaatioonkin kun sadot suurenevat. Vaihtoehtotiede tarjoaa kuusikon uudelleen uudistamiseen kuuselle mallia, jossa tehdään reipas yläharvennus, jolloin metsään jää ensinnäkin hirveä kasa havuja ja juuristoltaan heikoimmat puut hyvin harvaan. Niiden pitäisi sitten siementää metsä ja pysyä pystyssä. Noh, uskoo ken tahtoo.
Epäonnistujille metsänhoito ja istutuskulut on tietysti kovia kun hehtaarituotot jäävät pieniksi. Ne, jotka pääsevät päätehakkaamaan ajallaan hoidettuja ja oikein hoidettuja metsiä niin eihän niille istutuskulut ole prosentuaalisesti suuria kuten niillä, jotka uudistavat hieskoivu- tai jk-unelmia.
Koivunistutuskulut on tietyati aika kovia kun kuokitaan isoja taimia. Siihenkin auttaa kun opettelee uudistamaan pienillä koivuilla. Koivujen hinta on rajoittanut paljon koivunviljelyä.
Saalistajana supikoira on suhteellisen kömpelö, mutta saa toisinaan kiinni jänisten ja maassa pesivien lintujen poikasia[14]. Yöllä saalistavana eläimenä sen on havaittu saalistavan myös maassa nukkuvia aikuisia lintuja, kuten metsäkanalintujalähde?. Sen näköaisti on muihin koiraeläimiin verrattuna heikko, joten ravintoa etsiessään se käyttää enimmäkseen hajuaistiaan.[5] Sen hampaistokaan ei sovellu suurten saaliiden tappamiseen, sillä sen kulma- ja raateluhampaat ovat suhteellisen pienikokoiset.[10] Poskihampaat sen sijaan ovat hyvin kehittyneet, kuten muillakin tyypillisesti kaikkiruokaisilla nisäkkäillä.[10]Supikoiran suolisto on myös pidempi kuin muilla, pääasiassa lihaa syövillä koiraeläimillä.[10] Tutkimuksissa on havaittu, että supikoiran yleistymisellä Suomessa on ollut osuutta metsäkanalintujen ja sorsienvähenemiseen.[4] Tosin vaikutukset voivat olla vain paikallisia.[18] Tutkimuksissa on vähimmilläänkin havaittu yli 5 % supikoirista käyttäneen lintuja ravinnokseenlähde?. Huonoista saalistajaominaisuuksistaan huolimatta supikoiralla voi paikallisesti olla vaikutusta riistalintu- ja sammakkoeläinkantoihin,[15] sillä se on usein erittäin runsaslukuinen verrattuna alkuperäisiin petoeläinlajeihin, kuten kettuun, ja se liikkuu mielellään rannoilla, kosteikoissa ja muissa lintujen ja sammakoiden suosimissa pesimäympäristöissä.[10] Myöskin supikoiran saalistus keskittyy kotoisia lajeja tehokkaammin poikasiin ja linnunmuniinlähde?. Vastaavasti supikoirasta voi olla myös hyötyä ihmisille, sillä se syö rottia, myyriä japiisameita.[10] wikipedia
Taitaa ensin hävitä aukoilta linnut ja niiden pesät kuin myyrät. Myyrä vikkelenä eläimenä on vaikea saalis kömpelölle elukalle. Ois ihan järjetöntä lopettaa supikoiran metsästys. Toisekseen en ymmärrä miksi kanalintuja pitää metsästää ollenkaan. Minusta ne voitaisiin rauhoittaa kokonaan.
Itseasiassa päinvastoin. Diiseli kallistuu ja lainakorot nousee niin istutuskoneseen näillä on enemmän vaikutusta. Istuttajilla ei ole palkankorotuspaineita, en tiedä mihin tuo perustuu, että istutustyö tulisi suhteellisesti kalliimmaksi. Toisekseen tuo Metsälehden kuvassa oleva jatkuvamätästäjä on tulevaisuuden suunta. Muokkauskustannus on äestyksen tasoa eli paljon halvempaa kuin kaivinkoneella eli se syrjäyttää vähätkin istutuskoneet. Siinä on myös siemenlaite. Tälläsestä kuolleesta ajatuksesta tuntuu vain olevan vaikea luopua ja mennä eteenpäin.
Toiselta kantilta jos ajattelee niin eikö olisi järkevämpää työllistää suomalaisia kuin ulkomaalaisia kaivinkoneenvalmistajia ja saudisheikkejä? Noh, akateemisessa maailmassa taidetaankin ajetella Juhana Vartiaisen lailla, että suomalaiset työttömät ovat rikkaruohoja.
Noihin istutustöihin on ihan sikana hakijoita paikkoihin nähden. Työvoimapulavalhetta on toistettu vuosikymmeniä ja koskaan sitä ei tule tulemaan. 2000-luvun alussa Suomen piti joutua kadotukseen kun it-alalle ei ole tarpeeksi työntekijöitä, koulutuspaikkoja lisättiin nopeasti ja problem solved. Tosin it-alan sukeltaessa niitä oli nopeasti liikaa. Metsureistakaan ei tule koskaan pula jos töitä on vaan tarjolla, koulutus hoitaa ja kysyntä luo tarjontaa. Kuka uskoo, että koulutus ei pystyisi vastaamaan haasteeseen tukkirekkakuskipulasta tai motokuakipulasta? Jos töitä on niin näinä aikoina opiskelijoita löytyy jos varmoja työpaikkoja on jaossa. Pula voi hetkellinen, muutamia vuosia jos sellainen tulee.
Siinä kuva koivun pikkupaakku tai itseasiassa voisi puhua microtaimista, niin pieniä ne oli istuttaessa, että toista kertaa en ole niin pieniä taimia nähny: http://www.metsälehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/Kuva/?imageId=1738&index=2
Tän kuvion koko on joku 5ha. Ja ei mitään valittamista. Heinä kasvo 2 metriseksi tässä istutuksen jälkeen mutta kun oikeeseen aikaan eli juhannuksen jälkeen kun tämä tehdään niin minusta onnistuu. Kuitenkin taimen hinta on yli puolet halvempi.
Ainut oikea tapa (voi olla muitakin) mutta ojakauhalla iso keko niin siitä se lähtee, ei siis kääntömätästä vaan siihen viereen. Eikä näillä nykyaikaisilla kakstoimisilla kauhoilla mitkä tekee sen tiivistetyn pienen mättään. Peltoja metsitettiin 90-luvulla paljon ja se on niistä ajoista jäänyt ja maanmuokkausta ei ole osattu tehdä tarpeeksi voimakkaana. Jos maanmuokkaus ja istutus tehdään heinäkuussa niin sinä talvena ei ole ongelmaa ja seuraavana kesänä ne onkin sitten metrin pituisia. Jos ei ole alue valmiina keväällä ja istutus menisi seuraavaan kevääseen niin silloin istutetut piiska ovat samanpituisia syksyllä kuin edellisvuoden heinäkuussa istutetut.
Puuta varmasti on jos sitä vauhditetaan markkinoille. Ei hallitus hyvällä kattele jos metsänomistajia ei huvita myydä puita ja tehtaita jätetään rakentamatta. Maanomistajat saavat alkaa varautumaan, että hallitus ei jää toimettomaksi tässä asiassa. Metsänomistajien edunvalvonta on pettänyt tässä asiassa sillä metsäteollisuus ry on ainut joka on tuonut toteuttamiskelpoisen idean puun liikkeen vauhdittamiseksi. MTK on vain vaatinut rahaa metsänomistajille ja ei taida mennä läpi tälläset. MTK:n pitäisi tuoda pöytään toteuttamiskelpoisia ideoita.
Onneksi turha painolasti lähtee MHY:stä joten tukkikiintiötä sahojen suuntaan vapautuu ja kuitupuuhun ja yhtiöihin uskovat hoitavat enemmän tätä kuitupuu huoltoa. Pitempiä ja paksumpia tukkeja, sillähän siitä selviää.
