Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Mitä äkkikuolemia? Vuosituhannen vaihteessa istutettiin ekan kerran pikkupaakkuja ja täys koivikko tuli.
En jaksa kaivaa vanhoja keskusteluja mutta taidettiin päätyä sellaiseen lopputulemaan, että se oli 5 vuotta tuomion jälkeen kun ne olivat tukikelvottomia ja kartellituomio tuli joulukuussa 2009. Luulenpa, että hän otti selvää vasta kun täällä kyseltiin asiasta.
Luonnontilaisessa metsässä kuusialiskasvos ja mustikanvarvustot vaihtelevat. Jossain kuusitihentymiä ja jossain on vain mustikkaa. Eikös monet eläimet lymyile pusikoissa ja menevät vain ruokailemaan ja juomaan avomaille. Nykyisen kaltaisissa ennakkoraivatuissa harvennusmetsissä on vain marjoa mutta ei suojapaikkoja. Avohakkuu alueilla olen monesti nähnyt, että jänikset lymyilee kuusihattarapuskissa ja syökö ne sitten ruohoja siinä avoimella paikalla ja sitten syöksyvät niihin puskiin kun ”saalistaja” tulee mestoille.
Lajinkehitys ei ota huomioon miten metsät ovat muuttuneet. Aliskuusien raivaus ja metsäpohjan puhtaana pito lisää kananraatoja.
Uudistus alueilta on helppo löytää maapesiä kun ei ole mitään pusikkoja. Maassa liikkujat näkevät ne helposti ja ilmasta saalistavat.
Tutkijoiden mielestä Suomeen on tulossa työvoimapula istutushommiin, joten siksi heidän on kehitettävä istutuskonetta.
3 centtiä kannolta.
luonnos 31.3.2015
Jos hakemuksen on laatinut hallintolain (434/2003) 12 §:ssä tarkoitettu asiamies, hakemukseen on liitettävä riittävän yksilöity selvitys asiamiehen oikeudesta edustaa päämiestä.
Hakemuksessa, joka koskee sellaista hanketta, jolle on jo myönnetty tukea, on edellä tässä pykälässä säädetyn lisäksi ilmoitettava tukipäätöksen hankenumero.
3 §
Toteuttamissuunnitelma
Toteuttamissuunnitelmaan on sisällytettävä:
1) maastossa tehtävät toimenpiteet työlajin tarkkuudella,
2) tiedot hankkeen toteuttamiseksi vaadittavista luvista ja ilmoituksista sekä
3) tiedot jo vireillä oleviin lupa- ja ilmoitusasioihin liittyvistä viranomaisten yhteydenotoista.
Suunnitelmaan on liitettävä kopiot myönnetyistä luvista.
Suunnitelmaan on sisällytettävä toimenpiteiden kustannusarvio, jossa on eritelty suunnittelu-, työ-, tarvike- ja muut kustannukset. Siltä osin kuin kyseessä on yhteishanke, toteuttamissuunnitelmassa on ilmoitettava, miten kustannukset kohdistuvat eri kiinteistöille.Vissii ottavat ilmoituksia vastaan kesäkuun alusta.
§
Hakemus
Sen lisäksi, mitä hallintolain (434/2003) 16 §:ssä ja rahoituslain 22 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään, hakemuksessa on ilmoitettava tuen hakijoiden nimi- ja yhteystiedot sekä hankkeen sijaintitietoina kiinteistötunnukset ja kunta. Tuen hakijalla tarkoitetaan tässä sitä, jolle rahoituslain 4 §:n nojalla voidaan myöntää tukea. Jos hakija on käyttänyt asiamiestä ja asiamies ei itse ole laatinut hakemusta, hakemuksessa on ilmoitettava asiamiehen nimi- ja yhteystiedot. Jos tuen myöntämisen edellytyksenä on rahoituslain 9 §:n 1 momentin mukaan toteuttamissuunnitelma, mainittu suunnitelma on liitettävä hakemukseen. Hakemukseen on liitettävä kartta, jossa kohde on rajattu. Juurikäävän torjunnan hakemuksen osalta kuitenkin riittää, että hakemuksessa on yksilöity kiinteistöt, joilla torjuntatyö tehdään.
Taimikon varhaishoidon, nuoren metsän hoidon ja juurikäävän torjunnan hakemuksessa on ilmoitettava kohteen pinta-ala. Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon kohteen pinta-ala on ilmoitettava kuvioittain. Nuoren metsän hoidon hakemuksessa on lisäksi eriteltävä sen kohteen pinta-ala, jolta kerätään pienpuuta vähintään 35 kiintokuutiometriä hehtaaria kohden. Jos kohde sijaitsee pohjoisessa Suomessa, nuoren metsän hoidon hakemuksessa on eriteltävä sen kohteen pinta-ala, jolta kerätään pienpuuta vähintään 25 kiintokuutiometriä hehtaaria kohden. Suometsänhoidon, metsätien tekemisen ja metsäluonnon hoidon tuen hakemuksessa on ilmoitettava arvio toimenpiteen toteuttamisen yhteydessä kohteella tuensaajalle syntyvistä tuloista. Ympäristötuen hakemuksessa on ilmoitettava kohteen pinta-ala, kuvioittaiset metsävaratiedot ja koko kiinteistön puuston määrä sekä ilmoitettava kohteen elinympäristöt ja niiden lisämääreet tämän asetuksen liitteen mukaisesti.Kyllä suuntaus on, että niitä ei ikävä kyllä tee kukaan tulevaisuudessa, isännät eikä metsurit. Jos tähän tahtiin taimikonhoitopinta-alat laskevat niin taimikonhoidot loppuvat 2060-luvulla.
Kollaja on yksi Suomen järkevimmistä hankkeista: Se ei vie yhteiskunnan rahoja, se on 100% uusiutuvaa ja sillä saadaan kipeästi tarvittavaa säätövoimaa. Kuulostaa täydelliseltä mutta vihervasemmisto on tämän äänekkäimpiä vastustajia! Niiku oikeasti, jotakin pitää uhrata suuremman hyvän alle. Ihan samakuin ei viherhörhön lävistyskorun nikkelikään taivaalta sada.