Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Käytännön kokemukset ovat minulla päinvastaiset kuin suorittavalla. Käytännön ”dataa” on syntynyt niin sanotetusti riittävästi, että erottaa toiveet siitä mitä oikeasti tapahtuu. 4-varhaisperkauksen jälkeen ei ole toivoa tehdä 8-vuotista ”hehtaari päivään” -tahtia mm. Kuvassa juhannuksen tienoilla raivattu näkyy tälläinen skenaario. Toistakymmentä tuntia meni siinä toisessa raivauksessa, kuuset olivat kärsineet vesakoitumisesta kun 4-vuotis raivauksen jälkeen valo paistaa esteettä pienille, herkästi vesoville kannoille ja tulevina vuosina 5 kertainen taimimäärä supistaa kuusia. Kuusilla menee ihan hyvin kuin pieni määrä koivua kasvaa vähän ylempänä kuin, että suuri määrä kasvaa alaoksien edessä, jossa yhteyttävä pinta-ala kasvaa nopeiten. Tälläisissä tapauksissa aikaa on jo 8-vuotiaana enemmän kuin minulla koko kiertoaikana.
Kun kuusikko harvennetaan 23-30- vuotiaana niin siitä 8 vuodesta on vielä n. 15-20v hakkuuseen ja tämän välin kehitys näkyy hyvin energiapuuennakkoraivaus kuvissa kun varhain tehtyjen perkausten jälkeen pienet kannot eivät ole kuolleet. Varhaiset perkaukset ovat todellisuudessa tuottaneet valtavat määrät energiapuuraivattuja kuusikkoja, paikoissa joissa kuusikot ovat olleet ns. Ammattilaisten hoteissa.
Tuo ajanmenekki kaavio metsänomistajille. Kenenkään ei kannata yrittäjänä tehdä tuon työnajanmenekki kaavion mukaan. Vaikeisiin voi käyttää max 2 päivää ja varhaisperkauksiin päivän per hehtaari. Jokainen ymmärtää varmasti, että jos asiakkaita laskutetaan esimerkiksi 1000e/viikko niin se ei ole raivausyrittäjälle kannattavaa jos miettii sitä siivua niin kukaan ei pysty sillä elämään. Tuo kaavio on jonkinlainen harrastelija/metsänomistajan ajanmenekki kaavio. Yksittäisen epäraivaajan anekdootit siitä, että meni vähemmän aikaa 5-vuotiaana kuin 8-vuotiaana ovat varmasti oikeita mutta minä tarkastelen mieluummin aikaa koko kiertoaikana istutuksesta harvennukseen niin yli tuhannen hehtaarin kokemuksella kuusentaimikosta niin kiertoajassa kalleimmaksi aikaa vievemmäksi ja eniten kasvun hidastumista on mitä aikaisemmin aloittaa ja todennäköisyys kuusikon päätymisestä energiapuuksi on saatujen kokemuksien myötä suurin.
Ammattiraivaajan ajanmenekki on helppo laskea kuusentaimikossa itsekin, se on vuosi per taimikon ikä. 4-vuotiaan kävelee 4 h ja 7v 7h. Ajanmennekki taas laskee taimikonhoitoon mitä myöhemmin tekee ja nousee mitä aikasemmin tekee. Eli jos tekee 4v niin seuraavassa menee 10h ja jos tekee 7v niin seuraavassa 5h.
Mitä aikaisemmin aloittaa raivauksen myös tuhoaa mahdollisuuksia kasvattaa mäntyä sekapuuna sekä istutuskoivua toisaalla eli vahingot eivät pelkästään rajoitu kyseiseen kuusikkoon. Montaa epäonnistumista ei ole tullut tehtyä mutta 5-vuotisvarhaisperkaus on yksi niistä. Tulokset töissä ja kotona eivät ole olleet hyviä verrattuna vanhoihin, hyviksi havaittuihin ja tutkittuihin tapoihin.
Ohjeet siemensynytyisen koivun säästämisestä 5-vuotisvarhaisperkauksessa e. MG MHY luo etukasvuisia koivuja kuusentaimikoihin ja kaikkien (1m väli) havupuiden säästäminen 5-vuotis varhaisperkauksessa, joka on siis ohje metsäyhtiöllä, luo työlään vaiheen 3-4m, jolloin 5kertaisen vesakon seasta on huomattavasti vaikempi harventaa sopivaksi ja yleensä tämä ei enää onnistu maanomistajalta, jolloin kuusikon päätyminen energiapuuksi on ilmeistä. Siihen päälle lehtipuiden 10% säästämisohje ei sovi ollenkaan kun 5v(1,5m) tai 10v(3-4m).
Tosiasioiden hyväksyminen ja palaaminen vanhan kemeran aikoihin, jolloin kuusikko raivattiin 7-8- vuotiaana on viisautta ja nykytapa kasvattaa kuusikoita on epäonnistunut ja johtanut istutuskuusikoiden päätymistä energiapuuksi. Nyt kun metsäyhtiöt ovat tuleet eneggiapuumarkkinoille asiakkaidensa istutuskuusikoiden kanssa, ovat MHYt joutuneet ahtaalle koska ovat perinteisesti tuottaneet energiapuuta ja lähtökohta sille on ollut varhainperatut kuusikot.
Eikö silloin jatkuvalla kasvattajalla ole samat uudistamiskulut niskassa ja toiminta yhtä ”tappiollista” kuin jaksollisen kasvattajan? Ei ole mitään tyhjästä ilmaantuvia metsiä, joita hakataan 8 vuoden välein vaan ovat kasvussa ja uudistumisessa hiipuneita avohakattuja ja uudistettuja metsiä.
Jos joku hakkaa nuoren metsän Niin se on varmaan varma, että se saa 40-vuotiaasta metsästä paremman tuoton muualla. Jaksollinen kasvattaja välttää tätä hiipumisen ja tuhoutumisen väistämättömyyttä ja uudistaa vielä kun metsänpohja on terve ja kasvavat puut riutumattomia.
Se on harmi, että on jatkuva kasvatus on ollut kiellettyä, se ole ollut kiusantekoa vaan aikalaisten havaintoa sen huonoudesta. Jos kymmenessä vuodessa minä näen miten metsäntila alkaa heikkenemään ja sekundääriset puut alkavat valtaaman alaa puolivaloisassa ympäristössä ja kuusten terveyden romahduksen. Nythän on aloitettu jo toinen kierros JK hakkuita.
Kuka on nähnyt miltä männyntaimikko näyttää kun sieltä poistetaan muutama siemenpuu 5 vuotta myöhään? Miltä näyttää nyt 10 vuotta myöhemmin Pukkalan metsä missä siementyneen taimikon päällä oli satoja mäntyjä? Toivottavasti aletaan kohta saamaan kuvia toisesta hakkuusta.
Jatkuva kasvatus alkaa avohakkuusta, niinkuin jovain kertoo kun nämä puulajit mänty ja koivu tulee uudistaa valopuuasemasta. Mm. Sauli Valkonen on sanonut, että koivu ei sovi ollenkaan jatkuvaan kasvatukseen. Sitten kun se kuusikoituu mikä oli myös Sauli Valkosen lopputulema niin se peinaukkohakataan tai avohakataan. Kun se synty avomaan kautta on sama jaksollisessa ja jatkuvassa kasvatuksessa, voittaa jaksollinen kasvatus jalostetuilla taimilla, ojituksilla, lannoituksilla sekä päätehakkuun tulojen korkoerolla. Ei ole olemassa mitään jatkuvaa kasvatusta joka alkaa tyhjästä 15 vuoden hakkuuvälillä.
Onhan jatkuvassa monilajinen puulaji kirjo, pihlaja yksi parhaimmista varjosen paikan uudistujista. Pienaukko kuvassa hyvin näkyy ku pienaukko uudsituunpuolet pihlajalla niin vastustaa kyllä kirjanpainajia ja okakaarnakuoriaisia. Mites hieskoivu? Löytyy jokaisessa kosteasta notkosta missä oletetaan jotain taimettumista voisi tapahtua. JK päästää aina valoa maapohjalle eli mikään ei häviä koskaan raivaamalla, uusiutuvat jatkuvasti. Raivauksesta syntyvä 100 kulu ei kestä mitään korkolaskua. Ennakkoraivaus ei koskaan katso hakkuutapaa vaan onko siellä pihlajaa hieskoivua ja muuta puiden tyvillä. Erilaiset pajut alkavat runsastua kun mikään ei rajoita niiden kasvua. Tuomi viihtyy ajourille mielettömän hyvin. Puulajikirjosta on paljon kokemusta JK ennakkoraivauksilta. Kyllä hieskoivu-tuomi-pihlaja metsä kestää tosiaan erilaisia yleisempi tuhoja, myrskyjä ja kirjanpainajia.
Saksassa pyökki jatkuvassa kasvatuksessa varmasti on omaa luokkaansa, pystyy selviämään kasvussa 1-2% päivänvalosta. Se varjostaa muut puulajit hengiltä ja tekee yksipuolisia metsiä. Esimerkiksi tuosta Perkon kirjasta löytyy (beech) jatkuvan kaVatuksen läppää Saksasta missä pääroolissa on pyökki. Olikohan tuo kirja siis joku lopputyö, satoja lähdeviitteitä ja en tiedä miten liittyy Suomessa mahdolliseen JK:n jos Saksassa on tuollaisilla ominaisuuksilla varustettu lehtipuu.
Perko vinkkasi tämän metsälehdessäkin julkaistun jutun missä 10 vuotta maksimissaan aukko ei ole hiilinielu. Tahvonen on tehnyt esimerkillistä työtä kertoessaan, että avohakkuilla saadaan suurin hiilinielu. Tasaikäisen tasakasvuisen kuusikon kasvun mallintaminen on helppoa, kuka tahansa osaa käyttää esim. Mottiohjelmaa.
Forest managers in Fennoscandia have little experience of natural regeneration in CCF and therefore often have unrealistic expectations about the speed of regenera-
tion. In subalpine environments, the speed of regeneration is so slow (for example, due to infrequent seed years) that recruitment does not occur within acceptable times for commercial forest management. Eli metsänhoitajilla Suomessa on epärealistisia kuvitelmia luonnonsiementen tulosta ja taimettumisesta JK:ssa. Ilmeisesti tälle menetelmälle pitäisi antaa enemmän aikaa taimettumiselle, puhutaan varmaan kymmenistä vuosista mikä on hyväksyttävää JK:ssa mutta kaupallisesti puuta tuottavat tuollaisiin taimettumisaikoihin.Toivottavasti tämä ilmastopaneeli nyt tosiaan lakkautetaan mahdollisimman pian koska tällaiseen bandwagoniin hyppää mukaan ne, joilla on bisnesvainua JK:n puolella ja poliittista motivointia tulee avohakkuiden rajoittamisesta (vihreät) tai luonnonsuojelusta vaikka näillä asioilla ei olisi hiilinielujen kanssa positiivista vaikutusta. Hiilinielukeppihevosella piti ratsastaa JK talliin mutta Tahvosen simulaatio avohakkuiden suurimmasta hiilensidonnasta tipautti yhden renkaan ja yleinen fakta, että suurin puun kasvu sitoo suurimman määrän hiiltä maaperään, että puutuotteisiin. Onko nieluilla suurempaa kärsivällisyyttä odotella kymmeniä vuosia taimettumista? Ei ole.
