Metsien hiilinieluja ja -varastoja voidaan kasvattaa merkittävästi pienillä kustannuksilla, Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston tutkimuksesta selviää. Noin 30 prosentin lisäys nieluissa ja yli kaksinkertainen metsiin ja puutuotteisiin sitoutunut hiilivarasto on mahdollista saada aikaan kustannustasolla 20 euroa per sidottu hiilidioksiditonni. Sen sijaan esimerkiksi savukaasuista päästöjen sitominen maksaa noin 130 euroa tonnilta.

Metsämaahan ja pieniin puutuotteisiin syntyy suurin hiilivarasto, kun optimoidaan harvennukset ja kiertoajat. Harvennuksia keventämällä lisätään metsään jäävän kuolleen puun määrä, mikä lisää hiilensidontaa: hiili säilyy kuolleissa puissa ja metsämaassa pitempään pois ilmakehästä verrattuna puun nykyiseen käyttöön energiatuotannossa ja tuotteissa.

Toisaalta keveämmät harvennukset jättävät metsät tiheämmiksi, mikä vaikeuttaa luontaista uudistumista ja metsien hoitoa jatkuvapeitteisenä.

Kiertoaikojen pidentäminen hallinnollisilla määräyksillä ilman rahallista tukea hiilinieluille aiheuttaa puuntuotantoa painottaville metsänomistajille rahallisia tappioita. Vaikutukset puuntuotannon pitkän aikavälin määriin ovat pieniä.

Tutkimuksessa tehty taloudellis-ekologinen ja uusiin koneoppimisalgoritmeihin perustuva optimointi osoitti, että pohjoisella havumetsävyöhykkeellä puhtaasti ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta paras tulos voitaisiin saada aikaan avohakkuilla, hyvin pitkillä kiertoajoilla ja harvennuksista luopumalla.

Ilmastopolitiikan aiheuttamat muutospaineet metsäpolitiikalle on Suomessa koettu taloudellisena uhkana ja pyritty torjumaan, professori Olli Tahvonen Helsingin yliopistolta kertoo.

”Kuitenkin metsien arvo luonnonvarana voi moninkertaistua hiilinielun ja -varastojen suuren taloudellisen merkityksen seurauksena. Taitavassa metsäpoliittisessa strategiassa tämä arvonnousu voisi realisoitua suomalaisen metsäsektorin ja metsänomistajien eduksi”, Tahvonen toteaa tiedotteessa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.