Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Olli Tahvonen, mies jota kaikki kirjat siteeraa jk laskuissa, avohakkuilla eniten hiilensidontaa.
Maanmuokkaus( ojitusmätästys) lannoitus ja huippujalostetut taimet, hiilen sidonnan pyhä kolminaisuuss.
Pukkalan teesit ojat lannoitus ja maanmuokkaus on pahasta eikä jalostettuja taimimateriaaleja käytetä. Onko JK porukan paikka ilmastopaneelissa? Ei ole, pihalle kaikki.
Perko vinkkasi tämän metsälehdessäkin julkaistun jutun missä 10 vuotta maksimissaan aukko ei ole hiilinielu. Tahvonen on tehnyt esimerkillistä työtä kertoessaan, että avohakkuilla saadaan suurin hiilinielu. Tasaikäisen tasakasvuisen kuusikon kasvun mallintaminen on helppoa, kuka tahansa osaa käyttää esim. Mottiohjelmaa.
Forest managers in Fennoscandia have little experience of natural regeneration in CCF and therefore often have unrealistic expectations about the speed of regenera-
tion. In subalpine environments, the speed of regeneration is so slow (for example, due to infrequent seed years) that recruitment does not occur within acceptable times for commercial forest management. Eli metsänhoitajilla Suomessa on epärealistisia kuvitelmia luonnonsiementen tulosta ja taimettumisesta JK:ssa. Ilmeisesti tälle menetelmälle pitäisi antaa enemmän aikaa taimettumiselle, puhutaan varmaan kymmenistä vuosista mikä on hyväksyttävää JK:ssa mutta kaupallisesti puuta tuottavat tuollaisiin taimettumisaikoihin.Toivottavasti tämä ilmastopaneeli nyt tosiaan lakkautetaan mahdollisimman pian koska tällaiseen bandwagoniin hyppää mukaan ne, joilla on bisnesvainua JK:n puolella ja poliittista motivointia tulee avohakkuiden rajoittamisesta (vihreät) tai luonnonsuojelusta vaikka näillä asioilla ei olisi hiilinielujen kanssa positiivista vaikutusta. Hiilinielukeppihevosella piti ratsastaa JK talliin mutta Tahvosen simulaatio avohakkuiden suurimmasta hiilensidonnasta tipautti yhden renkaan ja yleinen fakta, että suurin puun kasvu sitoo suurimman määrän hiiltä maaperään, että puutuotteisiin. Onko nieluilla suurempaa kärsivällisyyttä odotella kymmeniä vuosia taimettumista? Ei ole.
considerably larger and longer feld measurements than the corresponding models for CCF. A recent comprehensive study (Hynynen et al. 2019) suggests that RF and CCF stands respond differently to cutting treatments, and there are likely differences between RF and CCF stands with respect to the risk of abiotic and biotic damage (Nevalainen 2017). The effects of damage on stand growth have not been considered in detail in fnancial analyses.
Perkon kirjassakaan ei oteta huomioon tuhoja mitä JK hakkuut tai hakkuita aiheutuu ja kaikki taloudellinen analyysi perustuu Tahvosen tietokonesimulaatioihin lähtökohdista missä mitään haittaa ei synny ja tietokoneella varmasti kaikki taimettuu vaikka taimettumistutkimus sanoo, että heikkoa on. Tahvonen ei ole ollut kirjoittamassa yhtään kirjaa jatkuvan kasvatuksen riskeistä niin ei varmasti niitä myöskään implementoi simulaatioihin.
Tuolta saa näköjään taimia postin kautta. Vähän niinkuin minä sanon työntilaajalle, että voi valita 2: hyvin, halvalla ja nopeasti.
Naapuri joskus kanssa istutti peltotilkun ojanlaidasta nypityillä taimilla. Hyvin lähti kasvamaan ja voi ottaa jo valmiiksi vähän isompia, ettei tarvii ihan kesäkoivuilla ja -kuusilla istuttaa.
”Puita hakataan iältään nuorina, kun niiden läpimitta on vielä pieni ja tämä aiheuttaa sen, että emme saa hyödynnettyä puun parasta kasvuvaihetta, Ollikainen kertoo.”
”Metsitettyjen alueiden nielut pienenevät sitä mukaa kun näiden alueiden puusto lähestyy täysimääräistä kokoaan. Uudistettujen metsien puusto ikääntyy väistämättä, jolloin myös niiden hiilensidonta hidastuu. Myös maaperän hiilivarastot lähestyvät tasapainotilaa, ellei hiilisyötteen määrää lisätä jatkuvasti.” Luke
Melko ristiriitaista, eikös Ollikainen ollut luontopaneelissa?
No minä luulen, että se Pukkala aiheuttaa hyödyllistä tuhoa pienille kuusentaimille niinkuin itse kertoo, että raivaustarve vähenee mutta ettei joudu selittämään miksi se ennakkoraivauskulu vähennettäisiin niistä hakkuun tuloista. Todellisuudessahan se on investointi kuusentaimiin mitkä on sadan vuoden päästä pienaukkohakkuussa. Perko epäili, että Pukkala ei tiedä millä koneella JK hakkuuta mutta minä uskon, että varsin hyvin tietää. Se on se viimeinen paikka missä haluat olla et joutuisit selittämään miksi se ei olisi sadan vuoden investointi niin murskaat sitten vaikka koneella niitä kuusia harvemmaksi.
Voisko uudistuskulut vähentää päätehakkuu kuluista samalla tavalla kun jatkuvan kasvatuksen metsässä ennakkoraivauskulut vähennetään tuloista samana vuonna? Jos meillä on lakivelvoite uudistamisesta tai motot ei tule jos ei tee niin eikös se ole siinä hetkessä maksettava ilman, että sitä voisi niinkään pitää investointina? Eiks tuu kauhee ressi jos ajattelee, että niitä ei makseta bonuksista, havuista ja päätehakkuutuloista. Mulle tulis ainakin. Mut sitten kun siirtysin JK:hn ja tekisin ennakkoraivausta ja joku sanos et nää pienet kuuset täällä seassa ei muuten ole pienaukkohakkuussa u 100 päästä ni oh shit.