Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Toista se kyllä oli ennen ku pysty tulevia asioita ennustamaan.
Niin se muuttuu kun vasta rukoiltiin kiitosta kun jokainen lähes Suomalainen halusi rajat kiinni ja onneksi hallituksessa oli rajat kiinni -puolue ja että vihervasemmisto olisi hiljaa. No jos rauha tulee Ukrainaan ja rajat taas aukeaa niin persut voi nostaa kannatustaan taas. Nyt niin on varmasti asiat tarpeeksi hyvin äänestäjien mielestä.
Parempi ku vuoroviljelee kuusta ja koivua. Sekametsä luokitukseen on hankala päästä taimikkoa ohjailemalla ja mikrotason managerointi ei ole niin mielekästä mieluummin kannattaa ajatella, että hehtaari tota ja hehtaaria tuota. Katsoisin, että aina välillä kun se avohakkuun reuna tulee koivukuviota nii se hyönteis- tuuli- ja UV tuho pysähtyy. Jos on silminkantamattomiin kuusikuvioita niin mihin se sitten pysähtyy? Kannattaa pitää huoli, että viljelee välillä koivua, 40-55 vuotta kiertoaikaa ei ole kuitenkaan niin pitkä ja kannattavinta on pitkässä juoksussa kun jokaisella kohdalla kasvaa puu terveenä ikuisesti ja se terveys voidaan saavuttaa puulajia vaihtamalla ja männikössä ennakkoraivaamalla.
Metsä groupin ainut tapa kääntömätästys. Miksi itse en kokeile raivata 2 vuoden välein on, että olen nähnyt mm. Miten 3 välein tehtynä supervesakoituu että joka vuosi raivattuna. Tein kerran jollekin kääntömätästettyyn raivausta 3 kertaa alkaen vuodesta 2. Varmaan 1000-1500€ meni rahaa ja lopputuloksena oli vain yjö pahemmin vesakoituva 5- vuotias kuusentaimikko. Kääntömätästys vielä pahentaa tilannetta kun ei heinätkin sitten ovat tasalla. Minustakin olisi hauska jos olisi joku ennakkoluuloton kokeilemaan ja kertomaan. Kääntömätästyksessä tulee väkisin leveä ympyrä mätäs lähempänä maanpinnan tasoa ja vielä monikaan ei niitä ojakauhalla tiivistä. Nykyään siellä missä metsänhoidossa on järkeä, käytetään kuusella kapeaa 2 toimista kauhaa joka toisella puolella tiivistää. Primääripaikoilla vesat kuolee tarpeeksi vanhana tehtynä ja montun pohjalta kasvaneet eivät jaksa kasvaa. Minäkään en todellakaan ottaisi kääntömätästystä. Ylisanoja metsä groupin metsänhoidosta odotellessa..
Tosi kiva, että olet kiinnostunut metsäalasta ja keksimään tapoja miten kuusta voisi raivata. Seuraavaksi voisit tehdä käytännössä itse ja tuoda todisteet pöytään vaikka etelä-suomalaiselta omteelta. Seuranta olisi hyvä, että se olisi ainakin 20 vuotta.
Minä siteeraan supervesakko termiä Riikolan jutussa joka kuvasti aluetta joka oli syntynyt 5-vuotisvarhaisperkauksessa. Minä olen en suoervesakko termiä keksinyt, 5-vuotisvarhaisperkaajat ovat.
Kuusen ikä on kasvatusmetodia miettiessä kun se kasvaa melkolailla samalla tavalla kun perusta on kunnossa. Jos Kuusi onmetrin ja koivu 5 metriä niinnjokuhan siinä kuusen kasvualustassa on vikana ja olisi hyvä tietää se ikä. Se voi olla silloin paksuturpeisella huonosti ojitetulla tai ojittamattomalla alueella väärässä paikassa missä mänty olisi parempi. Minä en tälläsessä tilanteessa sano, että mikset raivannut 5 kertaa silmien tasalta joa aiemmin vaan koska tiedän kokemuksesta, että normaalisti kasvava Kuusi pitäisi olla jo ainakin 2-3m pituinen ja 6-7 vuotias kun koivu on 5 metristä.
Kuusi ei öähde kasvamaan turvemaan poiminnan jälkeen jos siellä on seisovaa vettä. Turvemaan ojitus on täysin kriittinen sen kasvuun lähdölle.
Oisko Perko jotain lähdettä heittää mihin perustuu isojen puiden suojausvaikutus taimikkoon hirvituhoilta? Jos et anna lähdettä niin oletan, että keksit tuon.
Enpä tiedä, Pukkalan kuusenaliskasvuston motolla runnominen ja raivauksen välttäminen kyllä kovin riskittömältä vaikuttanut. Ylipäätään jaksollisessa kasvatuksessa ei ole kuusitihentymiä kun ne otetaan pois jo ennen ensimmäistä ensiharvunnusta niin juuriyhteykksiä ei ole missä lahoaa leviää ja kun tiedetään kuusialiskasvosten herkkyys saada se niin suurta viisautta.
Kyllähän kuusialiskasvosta on kasvanut iät ajat metsissä ja erilaisissa skenaarioissa mitkä ovat JK-systeemiä vastaavia ja kaikki tiennyt niiden kunnon. Nyt kun Helsinkiin on siirtynyt metsänhoitotapojen keksijät niin sellainen käytännön läheisyys kun haihtuu hommasta haihtuu niin innokkaat alkavat keksiä tapoja niiden hyödyntämiseksi. Eikös Arvo Kettunen kertonut, että se raivaa ja kasvattaa vain 200 aliakuusta ettei niihin laho pure. Et kyllä sen käytännönläheiset JK pioneeritkin tietää minkäkuntoista se on.
Jos joku on kuullut perliitistä mitä käytetään käytetään kuusentaimien kasvatuksessa niin samoin toimii tollanen kuollut puu maanpinnalla. Just näin kuin Pentti kirjoittaa. Sen lisäksi jos ne 5cm kannot ovat öähellä kuusta niin monesti kuolevat ja siihen perustuu isojen kantojen huonompi vesovuus kun ne ovat herkkiä kuolemaan valon puutteeseen kun kuusen alaoksat ovat saaneet rauhassa kehittyä 7-8vuotta.
Kyllähän tuo on raskasta hommaa tehdä 5 vuotisvarhaisperkauksen jälkeen 15-20 tankillista kuten morizilla. Ei ole tarvetta Piilotetun motiivein kertoa ihmisille miten ensimmäinen kerta on helppoa (mutta toinen kerta supervesakkoa ja kolmas mahdoton.) Kun Elis ensikertslainen näytti miten ilman aiempaa kokemusta syntyy 7-8vuotiaana kuusikon raivaus. Löytyy lukijoiden kuvista sivulta 3. Minä en voi ottaa kantaa jos suorittava keksii kokoajan uusia tapoja hoitaa kuusikoita. Minä joudun vuosikymmeniä kuvaamaan noita kuusikoita mistä tiedän paljon niihin on käytetty aikaa missä vaiheessa raivaukset on tehty. 3 kerta toden sanoo on aika hyvin näytetty mitä tapahtuu 4-7-10 raivauksesta, kuusen kehitys jää jälkeen 5-10vuotta vastaavan kuusikon 8- vuotiaana raivatusta.
Ihmisiä halutaan järkyttää kun niille sanotaan, että mene kesällä katsomaan miltä kuusentaimikko näyttää eikä talvella milloin huomaa, että ne koivut on ihan merkityksettömiä kuusen alkukehityksen kanssa kun niitä on vähän ja ne ei estä alaoksien kehitystä. Sama kun sanoisi, että mene kesällä katsomaan 2 pari vuotta aiemmin istutettua aluetta, monta taimea näet aukon laidalta.
Minä oikein raivasin varoituskuuskonkin mihin nämä suorittavan, Remeksen ja koko joukon muitakin epäraivaajia ohjeet johtavat. Tulokset ovat etusivulla nähtävissä. Sitten kun Remes ja suorittava vielä oikein kehu miten nämä 7 vuotta väliä tuissa nyt ohjaa ihmisiä oikeiseen hoitoon ilman viivyttelimistä.
Ni ajatellaanpa taloudellisesti varoituskuusikkoa sen ajan kemeralla varhaisperkaus 160e, taimikonhoito siitä 5 vuotta, ei tukea. Se kemera oli ihan susi syntyessään mutta ei se epäraivaajia estänyt sen kehumista. Taisi Riikolakin kirjoittaa lehteen silloin miten on nyt asiat kunnossa kun saatiin tälläinen varhaisperkaus kemera.
2016 :
AR:”mitäs järkeä tässä kamerassa on pitäs olla 5 vuoden päästä jo raivaamassa
Aki Hostikka:”en tiedä”
