Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Jos FSC:ssä pihlaja saa olla max 10cm rinnankorkeudelta niin en tiedä, aika pientä rimaa siihen voi käyttää. Esimerkiksi tervaleppä viilu kosteuden kestävän MDF levyn päällä on parempi vaihtoehto. Muutenkin FSC tuotteiden käyttäminen kylpyhuoneen sisustuksessa on nykypäivää.
Mieluummin sitä pihlajaa kasvattaa ison metsän aliskasvoksena, tai no jo taimikosta ast, sillähän pihlajahan on yksi parhaimmista lajeista uudistumaan varjoon ja muokkaamattomaan maahan. Jatkuva kasvattaja kasvattaa sitä pääpulajina pienaukoissa ja pelkästään puhuu suurista tuloista. Ihan vapaasti saa kasvattaa monimuotoisuutta tukevaa metsää mutta samalla kannattaa ehkä puhua taloudellisesta jääkaudesta.
Elinympäristöjen katoaminen on primäärisyy ja populaatioiden keskittyminen pieniin, sopiviin metsäpläntteihin sekundäärisyy. Iso-Britanniassa metsät ei ole isoja muutenkaan ja ne yksilömäärät ovat liian isoja pienille aloille. Suomessakin ensimmäinen syy on sopivien ympäristöjen katoaminen kuten lahon lehtipuun ja kuusialiskasvoksen yhdistelmä höystettynä vielä edellisen sukupolven isoja puita (sellanen oli.) Muellerin tutkimus on varmasti oikeilla jäljillä myös aliskasvoksen roolista.
Jatkuva kasvatus on kaikkein tuhoisinta hömötiaisille kuten ollaan kuultu Arvo Kettunen, kaikki lehtipuut ovat hävinneet ja Perko, pienaukot ovat roskaa, joiden tarkoitus on lisätä lehtipuun määriä muutoin havupuustoksi muuttuvassa jatkuvassa kasvatuksessa. Vähäisissä määrissäkään luontoa huomioiva jatkuva kasvatus ei tuota jatkuvasti tukkia vaan pihlajametsiä.
Kyllä tuossa metsänhoitosuosituksissa selvästi sanotaan, että pienaukkoja pitää raivata, et se siitä miksilään muutu kuluttomaksi rahakoneeksi, vaikka energiapuun hinta onkin nyt hyvä. Pienaukkojen raivaaminen maksaa enemmän ja niihin on vaikea löytää tekijä jos ei ole ison puuyhtiön sopimusasiakas, ainakin jos minulta kysytään.
”Useilla kasvupaikoilla on vaarana kuusettuminen, mikäli lehtipuiden ja männyn kasvu- ja uudistumismahdollisuuksista ei huolehdita. Siksi on syytä tehdä myös pienaukkoja poimintahakkuiden yhteydessä. ”
Niin eikös nuo pienaukot aiheuta melkoisia jääkausia JK:ssa kun laatu on lähinnä energiaa ja kuitua ja metsänhoitosuositukset suosittelevat taimikonperkauksia, joiden kulujen laskenta-aika paljon pitempi kuin jaksollisessa?
Ei ole saivartelua, pitää ymmärtää konsepti ja mitä metsänhoidonsuositukset sanovat jos niihin kerta viitataan. Tarkoitus on, että reunametsä kylvää aukon. Ei tästä voi olla epäselvyyttä. Jos siellä on taimia niin muita nimityksiä on 2-vaihe kasvatus tai siemenpuiden poisto tai jotain muuta.
”Pienaukko on hyvä vaihtoehto erityisesti silloin, kun metsikön puusto on tasarakenteinen, eikä nuorempaa puustoa ole valmiina.”
Metsänhoidon suositukset”
”se on ymmärrettävä metsänhoidon suositusten mukaisena.”
”tehdään pienaukkoja paljaaseen maahan.”
”Tarkoittaa kasvun alenemaa.”
Eklkli metsänhoidon suositusten mukainen jatkuva kasvatus johtaa kasvun alenemaan. Ei mitään uutta täällä. Kyllähän metsänhoidonsuositukset minusta ovat hyvin selkeät, että pienaukko on se vaihtoehto kun ei ole taimettumista vaikka kuusikon alle. Ihan turha yrittää sotkea pienaukkoa ideologiaa tälläseksi, että sitä tehdään sinne missä on taimia. Kaikkihan me tiedetään mitä pienaukoista tapahtuu: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/uudistamatta-jatetty-pieni-aukko-2/
Ehkä tuo on sitä pakottamista kun yritetään saada toimimaan sellaista mikä ei toimi, että siellä olisi taimia mitä metsänhoidon suositukset ei just tarkoita.
Metsiä oli harvennettu harvoin ja viimeisen harvennuksen ja päätehakkuun välillä oli paljon paljon pitempi ja aliskasvusto oli kehittynyttä ja leppä kasvoi ja lahosi. Vanhojen sekapuumetsien päätehakkuissa harvoin yllettiin 300 kuution vaikka olisivat miten yli 100-vuotiaita. Minä muistan kanssa lahotolhojen kaatelua mutta ei sellaisia metsiä enää ole. 90-luvulla vielä istutettiin mäntyä liian rehevälle senkin takia, että edellisestä metsästä tehtiin väärä analyysi rehevyydestä kun puumäärät oli pieniä kun metsät oli kasvaneet enemmän luonnonmukaisesti.
