Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Nii eipä tuossa runkopuussa välillä 3-5cm sillee ravinteita kun oksissa ja lehdissä lähinnä ovat. En ole huomannut toistaiseksi muutosta ennakkoraivausohjeissa et runkoja ei vissii ainakaan kerätä enempää et ne mitkä oli ennenkin kuituja ajetaan vaan pitemmälle.
Ja sitten vielä muistetaan, että pefc raja pihlajalle on 20cm ja FSC 10cm mitä saa kaataa. Pihlaja on parempi oksattomana kun kauneus tulee sydän- pintapuun voimakkaasta värierosta ja siitä saa vaikka keittiölastoja kun taas Raita on eloisan näköinen paksuine oksineen ja siitä saa esim. Penkkejä ja parhaimmillaan isona palana.
En olettanutkaan, että osaisit vastata. Ilmeisesti olet tosi jumissa vaan siinä parhaimmassa arvokasvuvaiheessa.
Se on fakta, että niissä tehdään koska teen niitä. Ei ikinä ei jää tosin sellanen olo, että oli viimeinen kerta vaan mitä oletan ja olen nähnyt, että se on hyvinkin jatkuvaa. Olisi kiva tietää minkälaista aikaa tulisi JK laskussa niissä käyttää? Jos joku muu osaisi vastata?
Tarkoitus ei ole koneoppia vaan tehdä yksinkertainen esimerkki, että JK:saakaan ei voi tehdä pakollisen ennakoraivauksen kohdalla ”or” vaikka sijoittaa jonnekin koska puhutaan täsmällisestä lopputuloksesta ja jso se haarautuu niin se vaihtaa lopputuloksen, ymmärrätkö? Siksi Timpan tapa laskea tuottaa oikeamman lopputuloksen kuin valinta matkalla.
Mutta Perko jos tehdään sinun tavallasi oletetaan aseella uhkaamalla saat suorittavan hakkaamaan ilman ennakkoraivausta niin kuinka kauan se kulu rasittaa JK:n tulosta kun samalla siinä raivataan taimia esille,jotka boivat hyvinkin kasvaa siellä vielä 100-150vuotta ennenkuin ovat poimintavuorossa, osaatko vastata?
Jos JK metsässä tarvitsee tehdä ennakkoraivaus niin sijoitusalgortimiin varmaan laitettaisiin ”if” kun lasketaan tuloja hakkuusta. ”Or” olisi aika huono koska onko sijoitus muualle todellinen vaihtoehto jos tuloa ei muodostu ilman ennakkoraivausta. Samoiten noiden istutusten kanssa on parempi käyttää ”if” kuin ”or” kun uudistus on pakko tehdä, jotta saadaan uudistamisvelvoite täytettyä.
JK haluaa korostaa noita uudistuskuluja niin se ”if” omissa metsissään ja ”or” jaksollisessa metsässä. Eli JK:n tapa laskea on, että nuo havut ja kannot ovat edellisen jakson tuloja ja sulla on pelkkä paljas maa, (jonka arvo on tuhansia, vaikka taimikoita myydään 1500e/ha) ja 10ke kulut, jotka tekee sulle 60 vuotta tappiota. Eli toimintasi on ihan kuralla ja pankki jossain vaiheessa ulosmittaa tappiollisen metsänkasvatuksesi.
Tuo mätästys on ehkä se huonoin kohta säästää. Kunnon ojitusmätästys tuntihinnalla niin on tarpeeksi mättäitä ja ne ottaa tarvittaessa luonnosta taimet jos taimissa nuukailee. Ihan täysiä raudusoivikoita saisi monesti vaikka yhtään taimia laittaisi. Tuntihinnalla tulee varmasti hyvä ja mikään määrä taimia ei auta jos vaikka tukkimiehentäituho johtuu pelkästään mätästyksestä. Ojamätäs ottaa tainta paremmin kuin tiivistetty laikkumätäs eli vähän lisäämällä rahaa siihen voisi säästää taimissa tuon 500e eikä edes huomaisi jos sekametsä kelpaisi.
800 lopputiheys istutuskuusta yhdellä harvenuksella on kasvanut meillä 50 vuodessa yli 400m3+ensiharvennuskertymä. Jos 20% menee pinta-alasta ajouriin niin oisko 1000 kuusta ku istuttaa ja kaiken syntyvän kerää harvenuksessa pois ni oisko 600-800 taimea voisi säästää. 50c taimi ei ihan pääse 500e. Huom! Idean järkevyydestä ei takeita.
Pitäs vähintään taimet istuttaa itse. Parhailla paikoilla olen päässyt nopeuteen 400taimea/tunti joten 2,5h ja sillehän ei aleta mitään 4% korkoa laskemaan kun vastaa kuntosalilla käyntiä.
Istutuskuusikkohan on melko ennakkoraivausvapaa. Tuollaisiin JK-metsiin syntyy paljon pihlajaa ja hieskoivuja ja muita puulajeja ja ne eivät koskaan tukahdu samalla tavalla. Sen lisäksi, että ennakkoraivaus ja jälkiraivaus olisi tarpeellista jos haluttaisiin edes yrittää säilyttää metsän terveyttä.
Pienaukkokuva oli hyvä, siinä näky pihlaja saattaa vallata puoletkin sen auko pinta-alasta. Siinä näkyy miten tuottava ala supistuu. Mikään määrä raivausta ei enää pelasta.
