Ladataan...
MTK:n metsänhoitoveteraanit: Jatkuva kasvatus romahduttaisi puuntuotantomme
Lähes 100 vuoden ajalta tutkimustiedoin ja käytännön kokemuksin ohjeistettu metsänhoitomme muodostaa ylivoimaisen tieto- ja kokemuspohjan verrattuna yllättävänkin puutteellisiin tietoihin metsän jatkuvasta kasvatuksesta, MTK:n yksityismetsien metsänhoidon linjasta vastanneet metsänhoitajat kirjoittavat.
Tilaajille
Muitakin kuin kuusentaimia saadaan kyllä syntymään kun vedetään puusto riittävän harvaksi. Tässä on vaan se ongelma, että jos puusto on valmiiksi kuusta ja niin kirjanpainajat ym. tuhot tekevät siitä helposti selvää harvassa asennossa.
Parasta olisi, ettei asiaa tarkasteltaisi putkinäköisesti tyyliin JK:ta aina ja ikuisesti kaikkialla. JK-kuusikko voi jossain vaiheessa vaatia avohakkuun ja sen jälkeen koivun tai männyn kylvön/istutuksen. Tämän kun hyväksyy niin JK:ta voi ehkä harjoittaa ihan menestyksellisesti.
Kasvatustapaa kuvaava termi olisi kuitenkin syytä vaihtaa ja puheet menetelmän taloudellisuudesta unohtaa.
Jatkuva kasvatus sopii paremmin käytettäväksi nykyisen jaksollisen sijaan ,koska uudistusala istutetaan usein jo hakkuuta seuraavana kesänä yli vuoden ikäisillä taimilla. Tällöin voitetaan jopa yksi kasvukausi ja taimettuminen tapahtuu tasaisesti koko uudistusalalla ja maa pysyy käytännössä peitteisenä koko ajan.
Hmmm…
Terminologiaa tulisi mielestäni uudistaa.
Aukkohakkuulle istutetut puuntaimet ovat käytännössä puunviljelyä ja kasvatusta.
Puupelto tai puunviljelys olisi oikea termi. Ei metsän uudistus.
Oikeaan Metsään kun kuuluu tuhansien tuhansien lajien kirjo, niin kasveissa kuin eläimissäkin. Maan päällä kuten myös kuntassa.
Aukkohakkuu mätästyksineen tuhoaa ja karkoittaa valtaosan lajikirjosta.
Metsänhoitajat olivat huolissaan metsäalan tuotosta jos jatkuvaan kasvatukseen siirrytään.
Siihen ratkaisu on puun tehokkaampi käyttö, eli jo korjuuvaiheessa tapahtuva lajittelu lajien ja laadun mukaan.
On aloja, jotka eivät enää saa suomalaista tarpeeksi laadukasta puuta raaka-aineeksi. Kuten ovi ja ikkunatehtaat.
Jatkuvassa kasvatuksessa puun laatu vaihtelee, ja se on myös sen etu. Kun vain lajittelusta tulisi käytäntö.
Mikäli katsotaan vain kiintokuutioihin, puupelto on keskimäärin tehokkaampaa. Ja tasalaatuista… vai onko se tasaisen laadutonta ja päätyy hakkeena lämpölaitokseen ja selluna vientiin.
Lukuisia muitakin vaihtoehtoja olisi, jotka saataisivat työllistää tuhansia metsäammattilaisia.
Mutta se vaatisi nykyisestä teho”metsä”taloudesta luopumista.
Avohakkuulla poistetaan puu ja tilalle tulee monenlaisia kasveja, eliöitä ja puitakin. Minä näen hakkuuaukon luonnon monimuotoisuutta lisäävänä. En suinkaan vähentävänä.
Sen verran on tullut hakkautettua kasvatusmetsiäkin, että tiedän ostajien maksavan puista hyvää hintaa. Ei kukaan täysjärkinen näin tekisi, jos puiden laadussa olisi ongelmia.
Mitä pahaa sellun tuotannossa on? Sellusta valmistettuja tuotteita käyttää jokainen meistä monilla tavoin joka päivä.
nim. Kokemusta on
Hyvä pojat!
Löytyy vielä totuuden puhujia. Jos on jonkin verran omakohtaista kokemusta metsätaloudesta niin ei kyllä puolla ns. jatkuvaa kasvatusta. Lukuisat tutkimukset, joihin vetositte, osoittaa vääjäämättömästi samaa.
Jos olisi tehostetusti jatkettu jaksollista kasvatusta, olisi metsiemme kasvu edelleen kasvu-uralla kohti 150 miljoonan kuution vuosikasvua, nielisi enemmän hiilidioksiidia, palvelisi luonnon monimuotoisuutta myös valoa ja lämpöä vaativille eliöille ja kasveille ja tuottaisi enemmän hyvinvointia koko kansalle.