Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset

No jos Sauli Valkonen sanoo, että jk metsässä ei kasva kuin kuuset alispuuna ja sinä sanot, että ei pidä kasvattaa niitä niin tämä ketjuhan olisi taputeltu ensimmäiseen sivuun. Väkisin metsän pienimmät puut saavat vähiten kaikkea. Mutta silti niitä vaan kasvatetaan.

Tammi vaatii nopeasti valopuuaseman kasvaakseen vaikka syntyykin varjoon. Siinäkään ei kasva vielä kovin kummoisesti Suomen oloissa. Koivua ja tervaleppäähän minä kasvatan hupsu. Ja mäntyä.

Tässä sulle laskutehtävä: hiihtokilpailut käydään 5 minuutin aikavälilähtönä. Kesken kilpailun alkaa sakea lumipyry ja puolella hiihtäjistä vauhti hidastuu merkittävästi ja osa menee kilpailun aikana niin huonoon kuntoon etteivät selviä maaliin Mutta kertovat kovista koettelumuksistaan 20 kaverilleen. Kuinka monta ihmistä on katsomossa?

Puuki kertoi JK tutkimuksista missä tuloksissa on, että ikävä kyllä ne kärsivät juurikäävästä runsaasti mutta sinä kysyt mikä se kääpä on ja sekoitetaanko sitä muroihin. Et varmaankaan ota millään tavalla näitä huomioon tuottovaatimusta laskettaessa.

Lajit on kuitenkin sopeutuneet nopeaan valoisuuden vaihtumiseen sekä ympäristön totaalituhoon.  Talousmetsissä kiertokulku tapahtuu sadassa vuodessa verrattuna luonnontilaan missä jokainen metsä hehtaari palaa tai tuuli tuhoaa 200 vuoden välein. Siis evoluutio on sellainen, että Suomen luonnossa elävät kasvit vaihtavat paikkaa ripeällä tahdilla riippuen metsän vaiheesta. Talousmetsä on kasvien kannalta parempi kuin luonnonmetsä ku metsää raivataan ja harvennetaan, tulee maanpinnalla eläville kasveille paremmat oltavat nopeasti verrattuna siihen, että syntyvä ryteikkö harvenee luonnollisesti. Maitohorsmaakaan ei kannata väheksyä, sekin on horsmakiitäjän elinympäristö. Horsmankin evoluutio on sopeutunut täydellisesti aukkojen syntymiseen ja häviää sieltä ensimmäisenä. Mitä sitten jos uusia aukkoja ei enää syntyisi?

Metsähehtaarin lajithan vaihtuu kokoajan valoisuus olosuhteiden jatkuvasta muutoksesta johtuen eka o  horsmaa ja lopussa metsätähteä ja käenkaalia. Mutta tuli mieleen, että kun kävin tässä ruissalossa niin auton ikkunasta ei näkynyt lahoja tammia, että olisiko tälläsessä jalopuulehdossa tai lehdossa tärkeintä se valoisuusolosuhteiden pysyminen samanlaisena kokoajan ja puiden luonnollinen kuolema pitää yllä vain samankaltaista valoisuusolosuhteita pohjakerroksen kasveille. Tavallisessa metsässä on melko raju tämä valoisuus vaihtelu lyhyessä ajassa. Joku tammihan voi kasvaa monta sataa vuotta. Onko siis olennaista lehdossa se lahopuun määrä vaan musta olisi tämä valoisuusympäristön staattisuus ja näiden kasvien kyky levitä on maata pitkin hitaasti.

Kasvi- ja eläinkäytävät kuulostaa niin typerältä tavallisiin metsiin kuulostaa kun eläimillä on kyky kävellä ja kasvit ovat kehittäneet tapoja levitä kauemmas. Suuremman osan aukoista ole kuitenkaan kovin leveitä et melko mikrotason hölmöä ajattelua.

Kyllähän se niissä JK prosenteissa tuottaa jos lasketaan, että uudistuskulut 0e ja kaikki sen päälle on pelkkää voittoa.

Eli yhteensä myydään 200 m3 tukkia 8 vuoden välein. Eli 16 vuotta on tämä aika. Se tekee 12,5m3 per vuosi. Eli pitäisi tietää paljon sen ikäisessä avohakatussa metsässä on puuta, että saadaan m3 kasvu per vuosi niin onko se 7-8m3 vähemmän Eli kasvu pitäisi olla 5m3 vuosi 16 vuoteen asti. Noh, ei kait se mahdotonta ole.