Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Ilman holtitonta sorkkaeläinlaidunnusta täällä olisi helppo tuottaa 200 miljoonaa kiintoa laadukasta puuta vuodessa. Pieni terroristijoukko (satatuhatta luupäätä) pitää koko yhteiskuntaa pilkkanaan (johtajanaan metsästystalousministeri leppä, pääpuupää).
Tuo holtiton joukko aisoihin, niin kenenkään ei tarvitse lakkoilla.
Tämä asuttamani niemi ei valitettavasti ole susireviirin sisällä, mutta kapean vesistön toisella puolella on säännöllisesti vierailevia susitähtiä. Tällä puolella lupahirvet kaadetaan parissa viikonlopussa, mutta kapeimmillaan alle kymmenmetrisen vesistön toisella puolella jää valtaosa luvista käyttämättä (alue luokkaa 20000 hehtaaria). Meillä jäävä kanta luokkaa 10/1000ha. Tämä alue on suorittavan portaan hirvitalousalueen itäreunaa. Onneksi omistan tuolta susialueelta muutaman tilan.
Lukijoiden kuvissa oli hirven taittama kuusi. Aloituksessani meikäläisten emeritus metsätalouspäällikkö (metsäkeskus) tenho hynönen kertoo jostain monin verroin pahemmasta. Täällä ei riitä että hirvet jälttävät nuoret männyt kuorettomiksi (jos joku onnistuu kasvamaan taimivaiheen ohi), sillä jälkiruoaksi kelpaa aivan hyvin myös kuusenkuori.
setsuri mopokuski: ”…Susilauma ei hyvälläkään ravintotilannealueella ei kasva mielettömästi…”
Ei todellakaan kasva mielettömästi. Mutta riittävästi kuitenkin. Yellowstonen suurin susilauma on ollut 37 (kolmekymmentäseitsemän) yksilöä vuonna 2001, kuusi (6) vuotta susien palauttamisen jälkeen. Laumakoot ovat pienentyneet huomattavasti sen jälkeen, kun SUDET säätivät hirvikannan ekologisesti kestävälle tasolle.
Varsinais-suomen olot tuottaisivat helposti viidenkymmenen (50) yksilön laumoja. Holtiton sorkkaeläinongelma olisi nopeasti ohi. Ainakaan ravintoresurssi ei estä laumojen kasvua.
Metsästäjistä suurin osa on siipeilijöitä. Jopa metsätaloustuottajien äänenkannattajaksi itseään tituleeraava MAASEUDUN TULEVAISUUS julkaisee näyttävästi METSÄSTYSTALOUS aiheisia tarinoita unohtaen, että puuntuottajat ovat tätä nykyä järjestön enemmistönä (allekirjoittanut neljällä Y-tunnuksella). Suunnilleen joka toisen numeron takasivun täyttää sudenvastainen propaganda. Sudet eivät tiettävästi ole tuhonneet yhtään taimikkoa, mutta otettuaan muutaman tilani reviirilleen mahdollistivat männyllä ja rauduskoivulla uudistamisen. Toivottavasti metsästystalousministeri lepän masinoima KANNANHOIDOLLINEN sudenmetsästys ei kohdistu minun maillani laiduntaviin susiin.
Naapuriseuran hirvenmetsästäjistä suurin osa on maanomistajia (omistavat yhteensä 60 ha). Hakivat kymmentä lupaa, saivat viisi. Jahti ohi parissa viikonlopussa. Viikko jahdin päättymisen jälkeen seitsemän hirveä männyntaimikossa (varhaisperatussa) tästä majastani vajaan puolen kilometrin päässä. Jäävä kanta luokkaa 10/1000ha. Tämä seutu taitaa kuulua samaan hirvitalousalueeseen suolistetun portaan seuran kanssa.
Tuossa tapauksessa joutuu hirvenlihantuottajaksi. Mitään velvoitetta ei ole. Mitä lähempänä tuhatta hehtaaria sitä pahempi (maanomistajan kannalta). Tuollainen nafti 1000 hehtaaria tuottaa viisi (5) hirveä vuodessa vuodesta toiseen. Tästäkin syystä pinta-alarajoitus pois. Myös pientilallisilla (alle 1000 hehtaaria) tulee olle vaihtoehtona puuntuottaminen.
Ei tukin hinta ole mikään ongelma.
Taannoin UPM:n hallituksen puheenjohtaja vaalruussi totesi, että koivusellutonnista tulee voittoa 300 €uroa (ei ollut lähelläkään huippuhintaa). Siihen tonniin menee neljä (4) kiintoa koivua. Kohtuullinen voitto sellufirmalle olisi 100 €uroa tonnilta. Silloin puuntuottajalle jäisi koivukuidusta 70 €uroa kiinnolta.
Viime talvena ensiharvennutin osin hirvien turmelemaa 2004 istuttamaani koivikkoa. Irtosi 68 kiintoa/ha. Kohtuuhinnalla koivuntuottaminen olisi erittäin hyvä bisnes.
