Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Minä järjestän mottikisan lokakuussa. Haastan hallitsevan mestarin.
VMI:tä vetävä kari.t.korhonen hämmästelee kahta asiaa, joista toinen on kuusikoitten voimakas lisääntyminen – Etelä-Suomi on jo kuusivaltainen.
”Kuusen uudistaminen onnistuu hyvin, sillä vielä 1970-luvulla kuusentaimen taipaleen katkaisseita keväthalloja ei juuri esiinny. Kuusi ei myöskään maistu HIRVILLE männyn ja koivun tapaan…”
Vastaan puuntakuisen kysymykseen ”pitäisikö hirvet jättää ampumatta” omasta puolestani:
Päinvastoin, hirvet tulee ampua sukupuuttoon varsinaiselta puuntuotantoalueelta (oulun eteläpuolelta).Hirvenlihantuotannon hyötysuhde on sanoinkuvaamattoman pöyristyttävä. 1000 kiloa sianlihaa tuotetaan hehtaarin (1 hehtaari) viljoilla, kun taas tuhannen (1000 kg) hirvenlihakilon tuottaminen vaatii 5000 hehtaaria, jolloin ei voi käyttää kiertoviljelyä puuntuotannossa, vaan kuusenjuurikäävikkö joudutaan uudistamaan kuusenjuurikääviköksi. Kuusenjuurikääpä ei ole kauppasieni. Vähintään tuhannen (1000) hehtaarin puuntuotto on hirvilaitumella sillä alalla, jolla tuotetaan 1000 kiloa hirvenlihaa, raskaasti negatiivinen.
Kymmenen vuotta siitä hetkestä, kun sudet on jätetty rauhaan, ei löydy yhtään hirveä eikä yhtään sutta oulun eteläpuolelta (joka on hirvelle marginaalihabitaattia). Pohjoisesta (molempien ydinhabitaatti) löytyy rapia 100 sutta ja vajaa 10000 hirveä. Luontainen kanta.
Ja tätä vastustavat hampaat irvessä täälläkin puuntuottajana esiintyvät.Tuo holtiton laidunnus pitää puuntuotannon tasolla 100 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, kun ilman sitä (luonnonmukainen olotila: metsät ilman hirviä) tuotto olisi nykymateriaalilla ja motivoituneella hoidolla 200 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, laadukasta puuta.
Todellinen hirvituho on 100 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa.
Metsä on hirvelle marginaalihabitaatti, jonne se ei kuulu ja josta se tulee poistaa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Sille jää vielä varsinaista ydinhabitaattia toistakymmentä miljoonaa hehtaaria. Ja se riittää.
Metsänomistajia on 740000, mutta hirvenmetsästyksenharrastajia 100000, joista jonkinlaisen maatilkun omistaa 40000.
Ihmettelen suuresti, että miten tuo yhtälö toimii.Jotain tolkkua tolkuttomuuteenkin.
Tuolla haulla löytyy mielenkiintoinen juttu, joka on julkaistu maaseudun tulevaisuuden ”suomalainen maaseutu”- liitteessä 18.08.2014.
Siinä kerrotaan janakkalaisesta sauvalan kartanosta, joka on tuon jutun mukaan suomen suurimpia fasaaninkasvattajia.
Siellä tuotetaan 70000 fasaaninmunaa vuodessa, joista päätyy haudottuina omaan käyttöön 20000, lähinnä kaupalliseen metsästykseen, loput myydään munina tai kuoriutuneina poikasina.”Sauvalan kartanon kolme tasavahvaa tukijalkaa ovat maa-, metsä-, ja riistatalous. Peltoa on 125 hehtaaria ja metsää 375 hehtaaria.”
Heikki sauvala kertoo:
”Kaupallinen metsästys olisi iso mahdollisuus Suomen maaseudulle. Tänne olisi tulossa suuri joukko maksukykyisiä metsästäjiä Euroopasta ja kauempaakin, kunhan saisimme kaupalliset jahdit sovitettua Suomen vanhakantaiseen metsästyskulttuuriin.
Hirvieläinkannat ovat aivan liian harvoja. Kaatolupamäärät perustellaan vain metsä- ja liikennevahingoilla. Valtion tulisi tuplata kaatolupien hinnat ja antaa kantojen kasvaa reilusti. ”
