Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Tuolle ampujalle tulee maksaa hirvestä tapporaha.
Tuon otsikon alta löytyy juttu (helsingin sanomat 22.08.2014), jossa metlan erikoistutkija heikki smolander arvostelee tulevaa laitosta.
Samainen smolander sai vuosi sitten tarjouksen josta ei voi kieltäytyä. Tarjosin käyttöönsä kaikki ne ässät (joita muilla ei ole), joilla surkea ja äärimmäisen tuhoisa lumikkohypoteesi hypoteetikoineen kaadetaan ja samalla borrelioosi- ja myyräkuumetapaukset saadaan putoamaan luontaiselle (kumpiakin about 100 tapausta vuodessa) tasolle. Kahdeskymmenesosaan nykytasosta. Lisäbonuksena myyrien aiheuttamat taimituhot loppuvat.
Tässä kuviossahan on tarkoitus yhdistää muunmuassa metla, MTT ja ärkooteeällä.
Fuusion tutkimukselliset ja tieteelliset hyödyt ovat smolanderin mielestä vähäisiä, sillä laitoksilla on niukasti kosketuspintaa.”Maatalouden kanssa metsäntutkimuksella ei ole mitään tekemistä. Riistassa yhteinen nimittäjä on männyn- ja koivuntaimia syövä hirvi, ja siinäkin näkökulma on erilainen.”
Talvikausina 1967-2012 on laskettu niinsanotulla poronhoitoalueella viikoittain 18 eri eläinlajin jäljet 6 kilometriä pitkältä laskentalinjalta.
Tuona ajanjaksona laskentalinjalta on laskettu 54577 poronjälkeä. Hirvenjälkiä on ollut 1971. Siitä huolimatta alueen hirvituhot ovat massiiviset. Mutta porotuhot suorastaan tähtitieteelliset.Alueella on metsästys kielletty 1995. Vaikutus on dramaattinen. Talvikautena 1975-1976 laskentalinjan ylitti 16 riekonjälkeä, mutta kaudella 2000-2001 vain 789 jälkeä. Riekkohavainnot lähes 50-kertaistuivat.
Ketunjälkiä laskettiin 1977-1978 kaudella peräti 5 (tuohon aikaan alueelta tapettiin ketut sekä raudoilla että myrkyllä), mutta 2000-2001 peräti 113 jäljet. Yli 20-kertainen määrä verrattuna kultaiseen 70-lukuun.
Kun myyräkannansäätelyjärjestelmän annetaan toimia, niin kanalintukanta suorastaan räjähtää kasvuun. Siinä sivutuotteena vältytään kaikenlaisilta myyrätuhoilta.Rauduskoivu tuottaa kohtuullisen (vähintään 500€/vuosi) sadon kolmessakymmenessä (30) vuodessa hikevillä moreenimailla maan eteläpuoliskolla, jonka jälkeen kuusella menee päätehakkuukypsyyden saavuttamiseen enää 40 vuotta.
Oikea puu oikeassa paikassa oikein hoidettuna tuottaa siinä vaiheessa, kun kuitu vaihtuu tukiksi, useana peräkkäisenä vuotena 2000€/ha.
Sorkkaeläinlaidunnus ja myyräkannansäätelyjärjestelmän manipulointi estää tuollaisen kasvun, jolloin tuotto jää alle sadan (100) €/ha/vuosi.Ruotsissa susireviireillä kuten muuallakin hirviharvuus on luokkaa 5/10000 ha. Ruotsissa susialueiden (isojen metsäyhtiöiden maita) metsästysseurueet uhosivat, että mikäli susia ei poisteta, kyörät lopettavat kokonaan hirvenmetsästyksen.
Meillä kuten ei muuallakaan tarvita mitään hirvenmetsästystä, sudet hoitavat ongelman säälliselle tasolle (10000 luupäätä koko maassa).
Siitä avautuu mahdollisuus uudelle biotaloudelle. 2012 nimimerkkien tapaamisessa mukana olleet pääsivät tietämään sahalan paroonin kautta, että hänen vasemmalla kädellä puolihuolimattomasti harjoitetulla metsätaloustyylillään on mahdollista tuottaa puuta 180 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa.Hirviä tuo tuotto ei salli, niiden tulee olla silloin luontaisissa ydinhabitaateissaan, jotka eivät ole metsiä.
Hirvi ei kuulu suomen metsiin.
Tuo juttu löytyy myös kun kirjoittaa hakuun: ”miten ruotsissa suhtaudutaan metsämaan kiinteistönmuodostamiseen”.
Tämä on erinomainen asia: ”Metsätalouteen soveltuvaksi katsottavalle kiinteistölle on olemassa liiketaloudellinen vaatimus”.
Aina vaan paranee: ”Maaseudulla on sallittua liittää muutama hehtaari metsämaata asuntotilaan tarkoituksena luoda houkuttelevia asuntokiinteistöjä”. Ja mitähän tuo houkuttelevuus saattaisi muunmuassa tarkoittaa? Ruotsissa riittää 5 hehtaaria hirvenmetsästysoikeuteen.
Meillä holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat MTK keulilla pitävät kynsin hampain kiinni 1000 hehtaarin minimipinta-alasta. MTK on varsinainen vuohi kaalimaan vartijana.
Jostakin käsittämättömästä syystä kansallispuuksemme valitun RAUDUSkoivun kasvukausi on meillä jopa150 vuorokautta. Sorkkaeläinvapaassa ympäristössä se saavuttaa HOIDETTUNA päätehakkuukypsyyden 30-vuotiaana, jolloin tyvipöllistä saa minimissään 100€/kiintokuutiometri. Ja niitä tyvipöllejä löytyy nimimissään 150 kiintoa/ha.
