Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Poronhoitolaki sanoo, että laidunnettavien porojen määrä ei saa ylittää talvilaitumien kestävää tuottokykyä.
Inarin kettukoskella kolmisenkymmentä kilometriä kaamasen toimipaikasta etelään on poroilta aidattu alue (ollut jo 30-vuotta), jossa jäkälämatto on päässsyt kasvamaan viisisenttiseksi. Aitauksen sisällä jäkälää on 8000 kilogrammaa (kuiva-aine) hehtaarilla kun ulkopuolelle sitä on alle 100 kilogrammaa.
Holtittomasta porolaidunnuksesta oli juttua ällistyttävää kyllä vielä holtittomampien sorkkaeläinlaiduntajien pää-äänenkannattajassa maaseudun tulevaisuudessa (07.07.2014).
Siinä RKTL:n kaamasen toimipaikan päällikkö mauri nieminen kertoo: venäjän puolella jäkälää on 15000 kilogrammaa hehtaarilla (kuiva-aine), kun taas ”Suomen puolella on jäkälää alle 150 kilogrammaa hehtaarilla.”
Satakertainen ero johtuu tutkijan mukaan ylilaidunnuksesta.Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja anne ollila on tutkijoiden tavoin huolestunut jäkälän vähentymisestä.
Merkittävin syy jäkäläkatoon on ollilan mukaan metsätalous.Aina vuoteen 1985 myyräkuumetta oli vuosittain koko maassa noin 150 tapausta. Sairastuvuus lisääntyi juuri tuosta vuodesta alkaen 150-300 tapauksella vuodessa, jonka jälkeen tapauksia on ollut luokkaa 1000-4000 vuosittain.
Vakaus vuoteen 1985 johtui siitä, kun päämyyräkannanvakauttajia kettuja tapettiin enintään 20000 vuodessa. Tappomäärä nostettiin muutamassa vuodessa tasolle 60000, joka nosti metsämyyräkannan ja samalla myyräkuumeen kymmenkertaiseksi (välillä 30-kertaiseksi).
Viimeisessä (2014) riistakolmiolaskennassa kettuhavainnot ovat puolittuneet 80-luvun loppupuolen tasosta.05.07.2014 mennessä myyräkuumetta on tänä vuonna ilmoitettu 1010 tapausta tartuntatautirekisteriin.
Kohteesta on olemassa paljon kuvia, mutta kattavat dokumentit luovutan korvauksetta yhteiseen käyttöön (ja yhteiseksi hyväksi), kun suostutaan lopettamaan tahalliset sorkkaeläin- ja myyrätuhot (myyräkuumetta oli vuoteen 1985 asti vain 150 tapausta vuodessa, nyt 1000-4000, ja sairastuvuus johtuu pelkästään myyrien määrän tahallisesta lisäämisestä).
Kasvupaikka oli hikevä moreeniharjanne järvisuomessa kuopion korkeudella. Rajoittui 2001 tehtyyn hehtaarien aukkoon. Ei tuulituhoja.Ainoa yhtäläisyys noiden erikssonien metodiin on harventamattomuus. Näihin dokumentteihin olen muutaman luotetun palstalaisen sallinut tutustua (vaitiolovelvollisuudella).
”Kuusi vuotta sitten totesimme Skogenin toimittajille, että jotain on pielessä, jos 80 vuodessa hehtaarille ei kartu vähintään tuhatta mottia puuta. Tuo pitää kyllä perua. Tuhat mottia pitää tulla 50 vuodessa”, Johannes Eriksson julistaa.
Hän suree, kuinka metsien mahdollisuuksia heitetään hukkaan.
”Lounais-Ruotsin päätehakkuissa keskimääräinen hakkuukertymä on 258 kuutiometriä hehtaarilla”.Samoja määriä kuin tapion ohjeilla. Kaikkein vaikeinta on oppia pois vanhat alunperin väärät opit, luokkaa lumikkohypoteesi.
Paradigman muuttamiseen tiedeyhteisössä liittyy kuitenkin aina taistelu valta-asemasta, sillä muutos vie vallan vanhan opin kannattajilta. Vallassa olevat aivottomat juntit ovat saavuttaneet asemansa enemmistön (pässinpäitä) tuella.
Sivulla 4 mainitsemani männikön olemme pystykarsineet kolmessa (3) vaiheessa ennen ensiharvennusta kuuteen (6) metriin. Läpimitta 18, pituus 14. Ojittamaton tuore kangas, keskikarkea kangasmaa.
Viereisellä samanlaatuisella kuviolla vanhemmassa sekapuustossa männyn läpimitta on 26 ja kuusen 23, eli selkeästi männynmaata.
