Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
huitu Turun Sanomille 16.03.2002 (HUOM: LÄHES 12 VUOTTA SITTEN):
”Suomen olosuhteissa myyriä ei huippuvuosinakaan ole tavallisesti haitaksi asti.”
Etelä-Suomessa maallikko huomaa Huitun mukaan huippuvuoden siitä, että metsähiiriä ja -myyriä saattaa hakeutua syksyllä normaalia enemmän asutuksen liepeille.”Ilmeisesti myyrien monivuotiset kannanvaihtelut johtuvat spesialistipedoista, joista lumikko lienee tärkein”, Huitu toteaa.
Tässä luonani kävi syksyllä kolme (3) myyrätuhotutkijaa (ei myyrätutkijaa, jotka tuon kolmikon mukaan pelkäävät minua kuin kuolemaa) METLAlta, jotka todistivat, että tuona aikana ja ennen sitä aina vuoteen 2006 asti myyrätuhoja oli metsissä vuosittain enimmilläänkin vain ykköshehtaareja.
Tämä samainen huitu piti seuraavan esitelmän:
”Myyrät taimikkotuholaisina”
Suomen nisäkästieteen päivillä Lammin biologisella asemalla 08.04.2011 kello 09.50-10.15 ja jossa kyseinen lumikkohypoteetikko sanoi muunmuassa:
”Myyrien kannanvaihtelut Suomessa ovat voimistuneet huomattavasti viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana. Tämä on johtanut myyrien aiheuttamien metsätuhojen määrän vahvaan kasvuun. Esimerkiksi talven 2005/06 aikana myyrät aiheuttivat 2500-5500 ha:n tuhot metsäpuutaimikoissa. Vastaavat luvut seuraavan myyrähuipun jälkeen keväällä 2009 olivat jo 18000-20000 hehtaaria.”
huitu on antanut tuon lausuntonsa valvovan myyrätuhoviranomaisen ominaisuudessa. Sen mukaan myyrätuhot ovat voimistuneet huomattavasti alkaen vuodesta 1996.
Der Steppenwolf
Esittelin saman korholan aineiston myöhemmin syksyllä arvostamalleni professorille (tosin ei niitä muita olekaan kuin tämä yksi), joka on toiminut metlan tutkimusjohtajanakin, sanoen, että palstan eliitti lukuunottamatta yhtä poikaa ei ymmärtänyt näistä yhtään mitään. Professori siihen, että metlalla on 300 tutkijaa joista yli puolet on tohtoreita ja joukossa myös muutamia kymmeniä professoreita ja siitä joukosta ehkä kourallinen (siis enintään 5) saattaisi tuosta aineistosta jotain ymmärtää, jos onnistut vääntämään oikein helpon rautalankamallin.
Erityisesti minkin (ameriikan ihmemaan vesikko) ravintoa tutkinut tohtori jouko pokki helsingin yliopistosta:
”Minkit saalistavat sekä maalla että vedessä”, sanoo Pokki. ”Tämä lisää sen mahdollisuuksia selviytyä. Kun pikkunisäkkäät käyvät talvisin vähiin, ovat kärppä ja lumikko vaikeuksissa, mutta minkki (ameriikan vesikko) saalistaa silloin mieluummin talvikohmeisia kaloja, erityisesti särkikaloja. Riistakannoille minkit aiheuttavat vain vähän vahinkoa.”Tuo ”Riistakannoille minkit aiheuttavat vain vähän vahinkoa” on vanhentunutta tietoa. Nyttemmin tiedetään, että pelkkä riittävä (tarkoittaa, että myyriä pääravintonaan käyttäviä pienpetoja ei tapeta) petouhka saa myyrät siirtymään ydinhabitaatteihinsa ja pedot niiden perässä, jolloin riista pääsee rauhassa lisääntymään pienpedottomassa ympäristössä. Todellisuudessa häiritsemätön minkkikanta lisää voimakkaasti pienriistaa.
Minulla on ollut tilaisuus todeta asia alan pisimmistä aikasarjoista tässä maassa (alkaen 1967). (Noita aikasarjoja lumikkohypoteetikot pelkäävät enemmän kuin ruttoa, tosin minua pelkäävät sitäkin enemmän).”Manner-Euroopassa tulokaspetojen vaikutus on ollut yleensä melko vähäistä, joskin pohjois-amerikkalaisen minkin vaikutukset ovat paikoin olleet tuhoisat. Minkki on tuntuvasti edesauttanut vesimyyräkantojen jyrkkää laskua Brittein saarilla, missä laji on hävinnyt laajoilta alueilta ja on julistettu uhanalaiseksi.”
Puuntuottajia ei haittaa, vaikka minkki hävittää myyrät laajoilta alueilta. Ei sekään, että myyrät häviävät paikoin sukupuuttoon.
”Voles are important prey items of mink during winter and spring.” Heh, heh!
”Pikkujyrsijöistä tiedetään (huom ei oleteta, kuten lumikkohypoteesissa oletetaan), että ne vähentävät liikkumistaan ja jopa runsaiden ravintolaikkujen käyttöä, jos petouhka on niissä suuri (Kotler & Blaustein 1995, Korpimäki ym. 1996, Jacob & Brown 2000).”
Tästä on hyvänä esimerkkinä ketun polku (kettuhan kulkee lähes samoja jälkiään pitkin myyrälaikulta toiselle), jonka varrelta 30 metrin säteeltä ei saa loukkuihin yhtään myyrää.
Sen lisäksi, että kettu vakauttaa myyräkannan ja pitää sen ydinhabitaatissaan (jolloin myyrätuhot loppuvat), se lisää rajusti pienriistan määrää ja laatua.
Siitä esimerkkinä Lapuan Metsästysseura ry:n pöytäkirjoista asiaa valaiseva ote:
”1951
Hyötyriista oli suurimman osan ajasta rauhoitettuna koska kannat vähäisiä. Kettujahtia on harrastettu innokkaasti kuitenkin tulos on ollut heikkoa paljon lumen sekä kuivien säiden vuoksi.
1952
Lintukanta seuran alueella on hyvin voimakas jäniskantakin on huomattavasti parantunut.”Tarvittiin vain yksi ketunmetsästykselle epäedullinen vuosi niin ”hyötyriistakanta” räjähti ”hyvin voimakkaaksi”.
Valitettavasti tuolta ajalta ei ole käytössä aikasarjoja. Vanhimmat yhtäjaksoiset alkavat vuodesta 1956, johon verrattuna metsokanta on kooltaan 5%, teerikanta 10% ja riekkokannasta on jäljellä peräti 2% (muutamina vuosina 1%).
