Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Akatemiaprofessori ilkka hanski on ollut mukana grönlannin sopuleiden ja niiden saalistajien välisiä vuorovaikutussuhteita selvittävässä tutkimusryhmässä.
” The high-arctic tundra ecosystem has the wordls simplest vertable predator-prey community, with only four predators preying upon one rodent species, the collared lemming (Dicrostonyx groenlandicus).”
Ilkka hanski: ”Kärpän saalistus ylläpitää syklistä kannanvaihtelua, mutta muilla lajeilla on vakauttava vaikutus. Ne estävät sopulikannan kasvun tiettyä rajaa suuremmaksi.”
Der Steppenwolf
Lähetin viime talvena sihteerini välityksellä seuraavan kysymyksen niinsanotun biotieteiden nobelin saaneelle ilkka hanskille, joka on alan ylivoimaisesti siteeratuin tutkija suomessa:
”Mitä myyräsyklille tapahtuu, jos yleispetojen kuten ketun yksilömäärää lisätään nykyisestä metsästyksellä alennetusta tasosta?”Ilkka hanski vastasi:
”Yleispedoilla on vakauttava vaikutus: jos niiden määrää lisätään, myyräsyklin amplitudi (huippujen ja aallonpohjan ero) pienenee.”Myös huitu ja henttonen saivat saman kysymyksen. huitun vastaus:
”…yleispedoilla, olkoon niitä kuinka paljon tahansa, ei ole aallonpohjaa loiventavaa vaikutusta.”Tuohon henttonen vielä lisäsi ja täydensi: ”Saamamme palautteen perusteella aika moni on jutun tajunnut, mutta eivät tietenkään Antonin kaltaiset mielisairaat.”
Minä tein 90-luvulla vertailukokeen. Kylvöala oli nelisen hehtaaria. Puolet kylvin siemenviljelyssiemenen ja metsikkösiemenen seoksella ja puolet metsikkösiemenellä.
Metsikkösiemenellä kylvetyt tuppaat nousivat tasatahtiin, mutta siemenviljely-metsikkösiemenseoksella kylvetyistä tuppaista nousi nopeasti 3-5 muita taimia paljon nopeakasvuisempia taimia, jotka vuosien mittaan lähes tukahduttivat jälkeenjääneiden kasvun.
Hirvistä tosin oli valtava haitta.
Abietis on näköjään joensuusta.
Pohjoiskarjalassa on kettujen runsausindeksi ollut RKTL:n mukaan 1990 vielä 130. Sinä vuonna nostettiin kettujen tappomäärä ihan uudelle tasolle. Kun niitä siihen asti tapettiin luokkaa 20000 vuodessa, on niitä tuosta lähtien koko ajan hupenevasta kannasta tapettu vuosittain 60000. Tällä hetkellä pohjoiskarjalan kettujen runsausindeksi on 26, eli viidesosa vuoden 1990 tasosta.
Olen sekoittanut metsikkösiemenen sekaan ehkä 20% siemenviljelyssiementä. Kylvöpisteitä luokkaa 5000 hehtaarille. Pisteeseen parikymmentä siementä.
Siemenviljelyssiemen lähtee kasvuun kuin tykin suusta.
Ongelmana ovat hirvet.
Minä taas olen sitä mieltä, että kaikkien valveutuneiden puuntuottajien (meitäkin on muutamia) tulee keskittyä juuri tälle foorumille.
Valistus menee hukkaan, jos resursseja hajotetaan.
Susi palautettiin yellowstonen kansallispuistoon 1995. Siellä kettukanta on vahvistunut huomattavasti. Mutta hirvikanta (elk) pudonnut neljäsosaan.
Composition Of Wolf Kills (2008)
…including 463 elk… …one golden eagle, two ravens, 13 coyotes, one grizzly bear, one gougar, one red fox… …11 wolves…Olen analysoinut aineistoja paljon lähempääkin. Kehitys on aina sama: kettukanta nousee sille normaalitasolle ja vakauttaa myyräkannan.
Sehän tässä on puuntuottajan kannalta merkittävää, että samalla myyrätuhot loppuvat.Peltomyyrä aiheuttaa 90% kaikista taimituhoista. Se pysyy ydinhabitaatissaan pelloilla, kun petouhka on riittävä.
Minkin vaikutusta myyriin on tutkittu kymmeniä vuosia.
Suomen Nisäkästieteellisen seuran vuoden 2010 syyskokouksessa on pälvi salo (turun yliopisto) pitänyt aiheesta kokousesitelmän otsikolla:
Minkki saaristomerellä.
Esitelmän ydin: Minkki vaikuttaa myyriin – Minkki pienentää myyräkantoja – Myyrät lisääntyvät minkinpoiston jälkeen.Otetaanpas vielä kerran tuo kuvio, nyt vähän laajemmin:
Ilkka hanski: ”…yleispedoilla on vakauttava vaikutus: jos niiden määrää lisätään, myyräsyklin amplitudi (huippujen ja aallonpohjan ero) pienenee.”
huitu: ”…niin kauan kuin maastossa on myyriin erikoistuneita saalistajia (lumikoita ja kärppiä), yleispedoilla, olkoon niitä kuinka paljon tahansa, ei ole aallonpohjia loiventavaa vaikutusta.”
henttonen tuosta huitun tekstistä: ”Saamamme palautteen perusteella aika moni on jutun tajunnut, mutta eivät tietenkään Antonin kaltaiset mielisairaat.”