Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Minulla on hirvenmetsästyksestä 54 vuoden kokemus. Tuo kertomus pitää täysin paikkansa.
Ylesipetojen vakauttavasta vaikutuksesta tiedusteltiin myös metlan myyrätuhovastaava henttoselta ja huitulta.
Huitun vastaus, jonka myös henttonen vahvisti:
”…yleispedoilla, olkoon niitä kuinka paljon tahansa, ei ole aallonpohjaa loiventavaa vaikutusta.”Kertaukseksi ilkka hanskin vastaus samaan kysymykseen:
”…yleispedoilla on vakauttava vaikutus: jos niiden määrää lisätään, myyräsyklin amplitudi (huippujen ja aallonpohjan ero) pienenee.””Ja on se köyhää, kun pitää kierrättää vuosia vanhoja päättömiä juttuja.
Antonin poika”
Tuo aloitukseni siteeraus on lumikkohypoteettisesta väitöskirjasta vuodelta 2005 ja se käsittelee lumikkohypoteesia suomessa.
Tuon väitöksen teossa on noudatettu seuraavaa työnjakoa (contributions):
Alkuperäisidea (Original idea) heikki henttonen
Käsikirjoituksen laatiminen (Manuscript preparation) heikki henttonen
Työn ohjaaja (Supervised by) heikki henttonenhenttonen on ollut alkuperäisideoijana, käsikirjoituksen laatijana ja työn ohjaajana kolmessa osiossa viidestä.
Vuosi sitten annoin sihteerilleni tehtäväksi ottaa yhteys akatemiaprofessori ja lumikkohypoteetikko ilkka hanskiin, ja kysyä mitä tapahtuu, jos yleispetojen (generalist predator) määrää lisätään nykyisestä.
Ilkka hanski vastasi: ”…yleispedoilla on vakauttava vaikutus: jos niiden määrää lisätään, myyräsyklin amplitudi (huippujen ja aallonpohjan ero) pienenee.”
Ilkka hanski on viitatuin (siteeratuin) meikäläisistä lumikkohypoteetikoista. Eniten siteerattuun tutkimukseen on viitattu 3003 kertaa.
henttosen eniten siteerattuun on viitattu 569 kertaa, mutta siinäkin on ilkka hanski yhtenä tekijänä.”Mitä enemmän yleispetoja (kuten Etelä-Suomessa on), sitä vakaampana myyräkanta pysyy, mutta kanta vaihtelee paljon, jos spesialistit ovat keskeisiä myyräpopulaatioiden syöjiä (kuten Lapissa varsinkin lumikko).”
”90 prosenttia maailmassa julkaistusta tutkimuksesta on vähänarvoista ja virheellisenä suorastaan vahingollista, vain 10 prosentilla on jotakin arvoa, ja vain 0,1 prosentilla on pysyvää arvoa. Erikseen ovat vielä huijarit, joita niitäkin on. (Eljas Pohtila 2013).”
Suomessa helsingin yliopiston tutkija tohtori jouko pokki on tutkinut erityisesti minkkien ravintoa:
”Esimerkiksi Turun saaristossa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että minkkien ravinto koostui pääasiassa peltomyyristä.”
Huonona myyrävuotena ”minkin pääasiallinen ravinnonlähde oli kivinilkka (pieni kala).”
