Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Vuoden 1956 tasosta metsokantaa on pudotettu 95%, riekkoja on jäljellä 2% sen aikaisesta kannasta.
Vuonna 1956 tapettiin myyriä pääravintonaan käyttäviä pienpetoja alle 25000 vuodessa, kun nyt myyräkannan säätelyjärjestelmää tuhotaan 400000 yksilöä vuosittain.
1956 niinsanottujen pienpetojen määrä oli moninkertainen nykyiseen verrattuna.
Kanalintukanta ei nouse ennenkuin pienpetojen tappaminen lopetetaan.
Der Steppenwolf
Viimekesäisessä nimimerkkien tapaamisessa oli tilaisuus tutustua velijussijalkasen vasemmalla kädellä puolihuolimattomasti harrastamaan metsätalouteen.
Hänen puuntuotantonsa perusta on laadukkaan koivun istutus. Päätehakattavat kaikki pystykarsitaan. Jokaisesta tyvestä tulee kallis laatutyvi. Alle tulee ilmaiseksi kuusikko, joka päätehakataan 10-20-vuotta koivikon jälkeen, joka taas on päätehakattu 40- vuotta istutuksesta. Näin tulee 2 (kaksi) päätehakkuuta 50-60-vuodessa.
Jalkasen mukaan hänen metodeillaan (siis puolihuolimattomasti vasemmallla kädellä) tässä maassa pystyttäisiin tuottamaan puuta 180 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, joka takaisi energiaomavaraisuuden ja ennennäkemättömän vaurauden.
Typeryyden lisäksi tuon tiellä on pari estettä. Jalkasen mailla (1100 hehtaaria) ei ole koskaan metsästetty mitään pienpetoja. Eikä näinollen ole koskaan ollut myyrätuhojakaan.
Vielä toistakymmentä vuotta sitten oli ollut hirvituhoja, kun maat olivat olleet vuokralla metsästysseuralla, joka ei ollut hoitanut velvoitettaan poistaa hirvet jalkasen maalta. Vessi oli irtisanonut vuokrasopimuksen ja joko ampuu itse hirvet tai myy ne niinsanotusti pystyyn eniten tarjoavalle. Enää ei ole hirviä eikä hirvituhoja.Der Steppenwolf
Metsänomistajia on kylläkin 740000.
Siitä porukasta harrastaa hirvenmetsästystä 40000.
Tuosta neljästäkymmenestätuhannesta (40000) enintään muutama sata puuhapalstalaista pitää päätuotantosuuntanaan hirvenlihaa.
Hirvien pahasti vioittamia puustoja on miljoonia hehtaareita. Viimeisen VMI:n mukaan juuri tällä hetkellä näkyy hirvien aiheuttamia taimikkotuhoja vähintään miljoonalla (1000000) hehtaarilla, seitsemän vuoden uudistusalat.
Siitä huolimatta MTK:n metsävastaava tiirolan ylistämä sorkkaeläinlaiduntajien solutus metsätaloustuottajajärjestön pää-äänenkannattajan päätoimittajaksi (juotikasmainen lauri kontro) uskalsi häikäilemättömästi röyhkeillä metsäradion eräillassa 2010, kun RKTL:n tutkimusjohtaja ruusila koihe lausumaan:
”kasvillisuuden puolesta suomi kestää huomattavasti korkeamman hirvikannan”, siihen kontro: ”kyllä luonto sen hyvin kestää”.Aiotko tiirola panna tuon ruotuun?
Der Steppenwolf
MTK:n lakimies kirjoittaa: ”Maa- ja METSÄtaloudenharjoittajat odottavat uudistuneelta riistahallinnolta KYKYÄ ja USKALLUSTA säädellä tehokkaasti LIIAN SUURIKSI paisuneita hirvieläinkantoja”.
Kyky ja uskallus kyllä puuttuvat tuolta sakilta, sillä sorkkaeläinkantojen kasvatus on taas vauhdissa.
Der Steppenwolf
Todellinen hirvituhojen määrä MTK:n tiirolan (metsävastaava) ja järjestön lakimiehen (malila) mukaan on maan eteläpuoliskolla (hirville kelpaavista taimista, eli männyistä ja koivuista) 67,86%.
Luetaanpas taas kerran tuo aloitukseni, tällä kerralla vähän enemmän ajatusta mukaan.
Der Steppenwolf
Myyrilläkin on joku raja-arvo minkä verran ne sietävät omaa paskaansa ja kustaan ruokapöydässään.
Joka tapauksessa ne syövät ensin ruohovartisten kasvien vihreät tyviosat. Kun paska- ja kusiarvot ylittävät tietyn rajan, ne häipyvät huolimatta siitä, kuinka paljon on jäljellä niiden pääravintokohteita.
Tuolla samalla tilalla oli kilometrin päässä edellisestä 4 hehtaarin uudistusala, johon istutimme isoihin mättäisiin pääasiassa kuusentaimia 2004.
Puolella alasta oli yhtenäinen sankka vattukasvusto, joka oli myyrien toimesta silputtu pieniksi pätkiksi samana talvena (2006). Kuusentaimet säilyivät ehjinä.
Myyrät syövät aina muuta kuin puuvartisten kasvien taimia, jos parempaa ravintoa on riittävästi tarjolla.Minun taloudessani on Raivoja tällä hetkellä iskukunnossa puolenkymmentä, saman verran on kulutettu loppuun. Olen sen muovisen kahvansuojuksen kiinnittänyt pikaliimalla.
Taimikon kasvaessa Raivan jäljitä jää paikoin isompia raivattavia, jotka itse kaadan moottorisahalla. Helppo suunnata kaato taimikossa.
Tässä meillä paljastuivat keväällä 2006 massiiviset myyrätuhot. Koivun- ja männynkylvöjä oli syötetty (syöttäjänä pienpetojentappoprikaati johtajanaan lumikkohypoteetikko henttonen) yli 10 hehtaaria täysin sileäksi, istuksia täydennettiin luokkaa 10 hehtaaria. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut myyrätuhoja.
Parhaiten säästyi 2003 istutettu kuusikko, jolla kasvoi sankkana viidakkona miehenkorkuisia ruohovartisia kasveja, joiden virheitä tyviosia myyrät söivät.
Kyseinen uudistusala (pituus 600 metriä) rajoittui tuolta 600 metrin sivultaan 2005 muokattuun ja istutettuun aukkoon, jolla kasvoivat vain kuusentaimet. Lumien tultua ja 2003 istutetun taimikon antimien ehdyttyä myyrät siirtyivät vain kuusentaimia kasvavalle kuviolle, josta söivät lähes kaikki taimet.Mitä enemmän on tarjolla muuta syötävää kuin taimia sitä paremmin taimet säästyvät.
