Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Kuvia otettiin varmaan satoja, saa nähdä päätyykö niistä yksikään julkisuuteen. Mutta kisa oli kova ja tiukka ennenkaikkea ykkössijasta.
Pronssille päässytkin teki ihan miehekkään suorituksen.Voittajalle nousi hiki otsalle vasta tuuletusvaiheessa. Kellosepäntarkkaa ammattimiehen työtä.
(hopea- ja pronssimitalistit vuotivat vastaavasti hikeä kuin seula)
Tällä kertaa ei tarvittu edes tasoitusta.
(katso aloitus)
Puuntakuinenkin paljastui yllättäen ihan kehityskelpoiseksi yksilöksi.
Ei pelkästään haapa ja sen myötä koko ekosysteemi kärsi holtittomasta laidunnuksesta, sillä:
”Hirvi käyttää sekä raudus- että hieskoivua ravinnokseen ympäri vuoden (Cederlund ym. 1980, Danell ym. 1985). Maittavuutensa ja taimikoiden vähyydestä johtuen lähes kaikki Suomessa kasvavat koivun taimikot joutuvat jossakin kehitysvaiheessa hirvituhojen kohteeksi (Heikkilä 1999). Toistuvasti hirven vahingoittama koivu pensastuu (Löyttyniemi & Lääperi 1988).”
Asiaa on tutkittu, nyt tarvitsee vain poistaa syöpäläinen marginaalihabitaatilta, jonne se ei kuulu.
Juuri kotiuduimme, vieläkö te siellä istutte?
Varmaan korholaan majoittuneet ovat jo tutumassa, mutta minä laitoin vasta saunan uuniin tulet.
Ensimmäinen palaveri ohi korholan väentuvassa. Asiallista keskustelua.
Saatatko tamperelainen aavistaa, että minkä ministeriön sivuilta löytyy seuraavanlaisia tutkimustuloksia:
”Hirvi on ravinnonkäytöltään valikoiva ja suosituimmat puulajit ovat pihlaja, raita ja haapa. Korkean hirvitiheyden alueilla näiden suosittujen ravintokasvien määrät ovat alentuneet huomattavasti ja kasvu latvuskerrokseen käynyt lähes mahdottomaksi. Seurauksena tästä on hirvelle ravinnoksi huonosti kelpaavien puulajien, etenkin kuusen, runsastuminen. Kuusettuminen vähentää kertyvän karikkeen määrää ja sen hajoamisnopeutta. Ravinteiden hitaasta vapautumisesta seuraa maaperän köyhtyminen, mikä edelleen vaikuttaa kasvi- ja sienilajikoostumukseen. Lisäksi kasvinsyöjänisäkkäiden aikaansaamat muutokset säilyvät ekosysteemeissä vielä vuosikymmeniä laidunnuksen lakattua”.
Tuossa tutkijat (siis eivät mitkään myyrähutkijat) maalaavat kuvaa holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen loppumisen jälkeisestä ajasta.
Mitä tekee MTK? Mitä tekee METLA? Mitä tekee kolme ämmää?
Eivät yhtään mitään, vaan mieletön meno jatkuu vaan. Ja kolmen ämmän hampaaton käsikassara, METSÄLEHTI, taputtaa haltioissaan käsiään, siis ablodeeraa.
Der Steppenwolf
Kaikesta valistuksesta huolimatta löytyy ainakin yksi, joka uskoo vielä joulupukkiin.
Tartsan perätila onkin rapuriikilän alter ego.