Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Tuo hukkaanmeneminen ei ole ongelma juurikäävän esiintymisalueen nopeaan laajentumiseen nähden.
Tuo nopea erikoisesti männynjuurikäävän eteneminen uusille alueille kertoo paljon toiminnallisesta kokonaisuudesta, ekosysteemin tilasta.
Pääpuulajeistamme ainoa männynjuurikäävän kestävä (haapa) ei ole päässyt uusiutumaan neljäänkymmeneen (40) vuoteen edes luonnonsuojelualueilla. Syy on holtiton sorkkaeläinlaidunnus, jonka seuraukset ovat tässä ja nyt räjähtäneet käsiin.
Kaikusalo tarkoitti kärppää ja lumikkoa ja naurettavaa lumikkohypoteesia, josta seuraavassa esimerkki:
henttonen: ”Mitä enemmän yleispetoja (kuten Etelä-Suomessa on), sitä vakaampana myyräkanta pysyy, mutta kanta vaihtelee paljon, jos spesialistit ovat keskeisiä myyräpopulaatioiden syöjiä (kuten Lapissa varsinkin lumikko).
Tämä henttosen lausunto ansaitsee hieman tarkemman analyysin, nimittäin lapissa on laskettu talvella 2013 yhteensä 124 riistakolmiota, pituudeltaan 1480,3 kilometriä.
Tuolta matkalta ei ole löytynyt yhtään lumikon jälkeä (lumijälki-indeksi 0,0). Jos ei ole jälkiä, niin ei ole lumikoitakaan.Viime talvena (2013) kärpän lumijälki-indeksi on ollut kainuussa 0,2, eli on löydetty peräti 14 kärpänjäljet.
Koska se liikkuu hieman enemmän kuin lumikko, niin niitä on todellisuudessa yhtä vähän.Minkin jälkiä ei ole ollut yhtään, joten sen vaikutus on olematon. Sitäpaitsi ameriikan vesikon pääravintoa ovat microtus-suvun myyrät.
Lumikkoa paljon huomiotaherättävämpi kärppä (musta hännänpää) liikkuu 0,8 – 4,8 kilometriä vuorokaudessa lumen päällä (useita eri tutkimuksia). Täyssuojavärinen lumikko ei jää juurikaan huonommaksi.
Onpas kuusmottisella käynyt harvinainan tsäkä, sillä 2001 kainuussa on lumikon lumijälki-indeksi ollut 0,4. Eli teoreettisesti lumikon jälkiin on laskentalinjoilla törmännyt rapian 20 kilometrin välein.
Olen analysoinut lumikon jälkiä lähes 50-vuotisesta aikasarjasta (about 10000 kilometriä), jossa lähes poikkeuksetta lumikon jäljet esiintyvät luokkaa viiden (5) ryhmissä (keskiarvo).
Eli 2001 kainuusta sellaisen ryhmän on löytänyt sadan (100) kilometrin välein.Nyt 2013 lumikon lumijälki-indeksi on ollut kainuussa 0,1. Käytännössä jälkiryhmä 400-500 kilometrin välein.
Der Steppenwolf
Kainuussa on talvella 2013 riistakolmiolaskettu 60 reittiä, yhteensä 711 kilometriä. Indeksi on 0,1/10 kilometriä. Tarkoittaa käytännössä sitä, että niitä ylitysjälkiä on löytynyt massiiviset seitsemän (7) kappaletta. Tarkoittaa edelleen käytännössä sitä, että niitä jälkiryhmiä on löytynyt kokonaista kaksi (2) kappaletta koko kainuusta.
€
Valkosipuli puskee kymmensenttistä (10) vartta. Salaatti ja lanttu ovat taimella.
Kylmien tieteellisten faktojen kautta tarkasteltuna kuusmottisen tarina on uskomaton.
kiekunen kirjoitti kolumnissaan (makasiini 1/2008):
”Olen törmännyt tutkimuksiin, joissa matemaattisin mallein todistetaan, kuinka merkittävästi pikkupetojen runsaus vaikuttaa myyräkantaan. Näitä tutkimuksia on usein tehty tarhaoloissa. Ne ovat kovasti hienoja, mutta mielestäni toisinaan hieman etäällä todellisuudesta.”
Ja ne faktat ovat: pieniä näätaeläimiä on niin vähän, että niillä ei ole mitään käytännön merkitystä myyräkantoihin.
”rooli on kuin takapenkillä istuvan matkustajan – mukana reissussa mutta irti ohjauslaitteista” (tuo siteeraus ei ole askoa), toisin kuin the red fox, joka on the key predator in the Fennoscandian wildlife community.Der Steppenwolf