Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Rapian 60 vuoden hirvenmetsästyskokemuksella (koskee muitakin sorkkaeläimiä) voin vakuuttaa, että pinta-alarajoitus yhdistettynä nykyiseen lupajärjestelmään takaa nykyisen kuusettamisen jatkumisen. Omalta osaltani hoidan ilman noita rasitteita oman lähipiirini (luokkaa 1000 ha/10 hirveä) hirvettömäksi yhden syksyn aikana. Tuosta lähtien alueelle tulee vuosittain about 2 ylivuotista, joista ei ole liikaa harmia. Ne ammun sitten syksyllä. Eikä hirvituhoja enää ole.
Meikäläisiä löytyy joka pitäjästä riittävästi hoitamaan tuo ongelma.
Uupeeämmän hallituksen puheenjohtaja (vaalruussi) kertoi eräässä haastattelussa hiljan, että koivusellutonnilta tulee voittoa 400€uroa. Kun siihen koivusellutonniin menee neljä (4) kiintoa koivua, niin voittoa tulee sata (100) €uroa kiinnolta. Samaa luokkaa on yhteiskunnan (siis veroista nauttivien) osuus. Minä alkutuottajana olen saanut nettona luokkaa 10 €uroa kiinnolta. Tunnen itseni joulupukiksi, joka jakaa ilmaisia lahjoja kaikille.
Olisi vähintään oikeus ja kohtuus, että sellufirmat panisivat tuosta ruhtinaallisesta voitostaan tuon saman kympin syrjään näiden Joukamon kuvaamien pahojen päivien varalle. Jokaisesta sellutonnista on vara panna syrjään tuo kymppi, niin huonoa aikaa ei tulekaan että se rasittaisi sellufirmojen taloutta.
Ylivertainen poskettomuus on siinä, että satatuhatta (100000) holtitonta sorkkaeläinlaiduntajaa pompottaa kaltaisensa aivottoman maa- ja metsästystalousministerin johdolla kuuttasataatuhatta (600000) metsänomistajaa.
Jos meillä olisi metsätalousministeriö jota johtaisi asiansa osaava metsätalousministeri, niin meillä ei olisi yhtään metsissä laiduntavaa sorkkaeläintä oulun eteläpuolella. Eikä poroja siitä pohjoiseen. Metsien puuntuotto nousisi helposti kahteensataanmiljoonaan (200000000) kiintokuutiometriin vuodessa.
Kyllä se hirvikanta oli silloin 90-luvun alussa sopiva (suorittava porras väittää tuossa edellä, että hirvikanta metsästettiin liian alas): minä ammuin yhden vuoden kiintiön täyteen kahdessa (2) sekunnissa (kolme yksilöä). Tuo kohtuulinja jatkui useita vuosia. Nyt lupia on toistakymmentä (hirviyksilöitä ammutaan liki 20). Kaikki luvat käytetään.
Silloisen kannan seurauksena 1991 istutetusta kuivahkon kankaan männiköstä on meillä korjattu satoa jo 260 kiintoa/ha (kolme harvennusta). 1987 istutetusta myös kuivahkon kankaan männiköstä samalta tilalta tulos oli 230 kiintoa/ha, myös kolme harvennusta. Noista molemmista on kuvia lukijoiden kuvissa. 2000-luvun istutukset tulevat jäämään kolmasosaan noista luvuista, huolimatta jalostetummasta taimiaineksesta. Samalla puulajilla (tässä mänty) vuosituotto putoaa holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen ansiosta ainakin 5 kiintoa/ha/vuodessa.
Hirvikanta oli meillä noina onnenpäivinä muutaman vuoden luokkaa 1,5/1000ha. Nippanappa siedettävän ylärajalla. Nyt talvikanta ylittää 10/1000ha. Seurassa persaukiset maattomat enemmistönä (nykyisin).
Metsätieteen aikakauskirja 2/2007/Tieteen tori:
”…Suurin osa hirven aiheuttamista taimituhoista syntyy talvilaidunalueilla. Syöntipaineen keskittyminen johtuu mm. siitä, että hirven talvilaidunalue on noin puolet kooltaan siitä mitä keskimääräinen kesälaidunalue. Kovien pakkasten ja syvän lumen aikaan hirvi suosii ravintonaan mäntyä, koska männynversot sulavat hyvin ja niiden ravintopitoisuus on suuri tilavuuspainoon nähden… …Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa korkea hirvikanta ohjaa puuvalintoja yksipuolisesti kuusen hyväksi. Hirvikannansäätelyjärjestelmän pitäisi ohjata hirvikannan kokoa, ei metsätalouden uudistamispäätöksiä ja pitkällä tähtäyksellä metsätalouden kannattavuutta, metsien monimuotoisuutta tai ilmastonmuutokseen sopeutumista…”
Otsikon hyönteinen ei ole kirjanpainaja, vaan kuusenkirjanpainaja.
Meillä ei ole koskaan ollut metsätalousministeriä. Ainoastaan velttoja, typeriä ja saamattomia metsästystalousministereitä, joita holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat ovat vieneet ja vievät (erityisesti tätä nykyistä) kuin pässiä narusta.
mehtäukko, ensiharvennus luokkaa 100 kiintoa/ha, toinen samoin, kolmas oli 60 kiintoa. Toisen harvennuksen jälkeen (itse tein) oletin, että saa odottaa ainakin kymmenen vuotta seuraavaa, mutta kasvu yllätti. Kuljin sattumoisin luottomotokuskin kanssa niiden kuvioiden läpi, jolloin kuski sanoi, että nämä pitää harventaa heti.
Nämä kuviot olemme lannoittaneet kerran MNP ykkösellä viisi vuotta ennen ensiharvennusta. Jostakin käsittämättömästä syystä kasvu ei ole hiipunut. Oletan syyksi runsaisiin hakkuutähteisiin sitoutuneita ravinteita.
Timpalle: hirvet todennäköisin syy.
Lukijoiden kuvista löytyy kuva: mottikisa 2, josta paikasta näkyy olevan ensimmäinen ilmakuva vuodelta 1951, jolloin kisapaikka oli avointa pisteaidalla ympäröityä lehmänlaidunta. 50-luvulla sen laitumen halkaisi uusi niinsanottu yleinen tie, jolloin ko. laidun jäi itsestään metsittymään. Päätehakkautin kyseisen kohdan 2016. Itsestäänsyntynyt puusto (mäntyä, kuusta, rauduskoivua, muutama iso haapa) oli kooltaan luokkaa 2 kiintoa. Kasvupaikka on luokiteltu kuivahkoksi kankaaksi.
Tämän lannoitimme MNP ykkösellä neljä kertaa kuuden vuoden välein 600kg/ha.
