Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Kävin ihan vartavasten mittaamassa (itseasiassa on ole noita ennen mitannutkaan).
Näyttäisivät useimmat olevan haarukassa 25-30 senttimetriä, lyhyempiäkin löytyi. Juuripaakku näkyy olevan about 60 millimetriä.Eli niistä jää näkyviin istutettuna 10-15 senttimetriä.
Latvasta paakunkärkeenkö?
Varsinaiseen kysymykseen olen kykenemätön vastaamaan, koska en enää käsittele taimia aloittajan kertomalla tavalla.
Kun ämhooyyy tuo jäisiä taimia sisältävät laatikot tuonne talousrakennusten tuntumaan kenturalle, siirrän ne välittömästi ilmavaan varastoon varjoon.
Kun taimet ovat sulaneet, avaan laatikot (nyt varastossa olevat ovat finforelialta, pahvilaatikoita, jotka revitään auki; pohja on sitten taimilaatikko).
Annan taimien tottua hämyiseen valoon joitakin päiviä.
Sitten siirrän niitä tarpeen mukaan ulos, jossa ne saavat tottua raakaan valoon pari päivää.
Noiden operaatioiden jälkeen ne ovat valmiita istutettavaksi. Taimille on tietenkin pitänyt sopivasti juottaa vettä.Noin operoiden vuoden 2009 istutukset (kuusi, 1-vuotias keskipaakku) ovat lyhyydeltään luokkaa yksi metri. Jos vielä kykenen kehittämään kasvualustan valmistelua, niin ehkä tuota kasvuunlähtöä voisi vieläkin nopeuttaa.
Oikeassa olet puuntakuinen haluinesi. Pajatso on täynnä; yhtään kolikkoa se ei ole vielä luovuttanut. Mutta älä kerro tätä kenellekään.
Kyllä maan ph vaikuttaa hyvin ratkaisevasti. Rauduskoivun runsas emäksinen karike luo otolliset olosuhteet vaateliaille kasveille.
Puuntuotannossa välttämätön lehtipuukierto muuttaa kasvualustan sopivaksi juurikäävättömälle ja kuusenkirjanpainajat torjumaan kykenevälle nopeakiertoiselle laadukkaan kuusen tuotannolle.
Laskepas suten jälki huviksesi montako niitä metsämyyriä edes teoreettisesti sopii hehtaarille. Todellisuudessa niitä on vähemmän kuin teoreettinen maksimi.
Olenpas minä suosittu! Takakireä on TAAS avannut ketjun minusta. Ja noin moni on vieläpä kommentoinut.
heh, heh!
Näköjään muokkaa ylläpitokin.
Kirjoitin: ”luepas sen aloituksia”, jonka ylläpito on muokannut muotoon: ”luepas se aloituksia”.
Minä en koskaan, toistan EN KOSKAAN tee kiroitusvirheitä.
Älä ole huolissasi jeespoju; asialliset kirjoittajat nauttivat vielä tästä
hiljaisuudesta, kun saavat olla häiriköiltä ja lahkeessa roikkuvilta sekundasusilta rauhassa.Johan Pinsiön Vaarikin, herrasmies kiireestä kantapäähän, on tänään avannut sanaisen arkkunsa.