Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset

Kovakasvuisimmat puulajimme (haapa, rauduskoivu, mänty) vaativat avoimen vaiheen uusiutuakseen.

ilkka hanski: ”…Pedoilla puolestaan on usein ratkaiseva merkitys kasvinsyöjien kannanvaihtelussa, ja siten niillä on välillinen vaikutus itse elinympäristön rakenteeseen. Tästä on kysymys esimerkiksi haavan, hirven ja suden kannanvaihtelussa meidän pohjoisissa metsissämme. Kun ihminen on ajanut suden sukupuuton partaalle, hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta…  …Haapa on pohjoisten metsien avainlaji, josta sadat muut lajit ovat jollain tavoin riippuvaisia…”

Tämä ilkka hanski kutsuttiin toisena suomalaisena (ensimmäinen oli johan welin vuonna 1741) Royal Societyn jäseneksi (2005). Muita tuohon tiedeseuraan kutsuttuja ovat olleet muunmuassa isaac newton, charles darwin ja albert einstein.

Viimeisen VMI:n mukaan jokainen hirvi aiheuttaa vähintään laatua alentavaa taimivahinkoa keskimäärin 2,5 hehtaaria vuodessa. Nykyisellä sadantuhannen (100000) hirven talvikannalla tuo vuotuinen taimikkotuho on kaksisataaviisikymmentätuhatta (250000) hehtaaria. Vuotuiset uudistusalat ovat puolet tuosta.

VMI3:ssa (1951-1953) tehtiin havaintoja hirvistä ja hirvituhoista: Suomessa varsinaiseksi tuhoalaksi mäntyvaltaisissa taimikoissa arvioitiin tuolloin 10000-15000ha, hirvikanta oli noin 10000 hirveä. Tuota tuhotasoa voisi hetken sietää.

Mikä on metsästystalousministeri lepän älyllinen taso?

Sorkkaeläinlaidunnuksen lopettaminen antaa mahdollisuuden tuottaa puuta vähintään 200 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa (helposti). Määrän lisäksi sorkkaeläintuhovapaa laatu on omaa luokkaansa, puhumattakaan biodiversiteetistä. Sorkkaeläinlaidunnus (hirvi, poro, valkopersepeura, metsäkauris) on selkeä ykkösongelma (tosin tyhmyys on sitäkin pahempi).

Kaikenkattavasta tyhmyydesta ja kiipijyydestä löytyy loistava esimerkki (metsälehti 8/2007), kun kaikkitietävä kasvuvastaava väitti että kylläsetoistakymmentäkuutiotakasvaa. Kyseessa oli kuusikko, jossa hehtaarin alalla oli (ja on) 650 runkoa, joiden kasvuvaippa oli 30 neliötä ja lustonohuus 3 millimetriä. Vihreätkään eivät selvästikään osaa numeroita, mutta avaan tuota kuviota sen verran, että tuon kokoinen runko kasvaa noilla parametreillä luokkaa 0,1 kiintokuutiometri/vuosi. Että ei mene liian vaikeaksi, niin sata (100) runkoa kasvaa sen kymmenenkuutiota/vuosi.