Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Metsätieteen aikakauskirja 2/2007:
”…Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa korkea hirvikanta ohjaa metsänuudistamisessa puuvalintoja yksipuolisesti kuusen hyväksi. Hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi ohjata hirvikannan kokoa, ei metsätalouden uudistamispäätöksiä ja pitkällä tähtäyksellä metsätalouden kannattavuutta, metsien monimuotoisuutta tai ilmastonmuutokseen sopeutumista…”
Jos asia kiinnostaa, niin kannattaa lukaista Royal Societyn julkaisema tutkimus, joka kertoo millä tavalla puutiaiset (ja samalla borrelia ja muut punkkivälitteiset myyrätaudit) käytännössä haviävät kokonaan: Cascading effects of predator activity on tick-borne disease risk.
Toinen asiaa valaiseva: Deer, predators, and the emergence of Lyme disease.
Tuossa päätehakkauttamassani rivissä ensimmäiset 40 vuotta tuottivat 100 kiintoa. Kohtuullinen tulos vertaa mihin tahansa muuhun metodiin.
2012 uudistin ensimmäisen alueen (4 ha) tuosta alkuperäisestä ideasta kehittämälläni metodilla. Käännätin luottokuokkijalla luiskakauhalla pari metriä leveän yhtenäisen penkin (baana kuin sileä jalkakäytävä), jossa on kuntta kunttaa vasten. Siihen sitten kuusentaimet metrin välein. Riviväli 10 metriä. Tämä alue on rinnemaata, ei tarvinnut ojia. Raju kasvu, minkäänlaista raivaamista ei ole vielä tarvinnut. Istutuspenkki ei ole myöskään heinittynyt (rivi varjostaa riittävästi).
Uusimman rivimenetelmäuudistusalan (6,2 hehtaaria, näkyy keittiöni ikkunasta vajaan kilometrin päässä) kuokitin naveromätästämällä siten, että naveron molemmin puolin tuli yhtenäinen sileä baana, joiden väli on 5 metriä. Seuraava navero sitten 10 metriä edellisestä, jne. Tämä alue on melko tasaista, siksi naverot. Jälleen taimet metrin välein. Ensimmäiseen naveropaririviin kuusentaimet, seuraavaan männyn ja seuraavaan rauduskoivut. Istutus 2018. Suurimmat hirviltä säästyneet rauduskoivut 4-metrisiä, männyt metrin luokkaa ja kuuset puolimetrisiä. Kuuset kärsineet viime vuosien kuivuudesta.
Nämä molemmat uudistusalat näkyvät hyvin kansalaisen karttapaikan satelliittikuvissa. Ei voi erehtyä jos osuu näkökenttään.
”…Harvennuskoivu oli 58 €uroa tienvarressa (Hakawood). Osti 16 senttiin (teko ja ajo yhteensä 10 €uroa/kiinto)…”
Hakawood ei osta kuin koivutukkia. Ja tuossa ovat hinnat (dokumentit löytyvät kirjanpidostani). Työnhintaan saattaa olla vaikutusta, kun harvennukselta (alaharvennus vieläpä) kertyy 150-200 kiintoa hehtaarilta. Ehkä silläkin, kun välillä saa harventaa samaa savottaa kuukaudenkin.
