Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Minulla ei ole sharp viiloja, mutta on sarp viiloja. Vallorbe on myös hyvä.
Scientist: ”…Monet petolinnut siirtyvät saalistamaan avoimen maaston myyriä…”
Tässä nimimerkki Scientist tarkoittaa hakkuuaukeaa avoimella maastolla.
Hakuuaukea on myyrille marginaalihabitaatti. Kun petouhka (tarkoittaa lähinnä kettua, jota vainotaan hillittömästi) on riittävä, myyriä ei ole hakkuuaukoissa eikä taimikoissa. Myyrät ovat silloin ydinhabitaateissaan, peltomyyrät pelloilla ja metsämyyrät metsissä.
Näköjään tarvitaan suomentajaa: …paskat nåkyy jokapaikassa…: hirvenpaskaa näkyy joka paikassa. Näkyy todellakin lähes joka paikassa. …ilkeesti lentelemään autojen tuulilasien läpi…: Niinhän noita hirviä lentelee tuulilasienkin läpi ja raatoja tulee (siis trooppisista päiväeläimistäkin).
Kerran tähän mennessä, vuonna 2005 levitin ihan itse käsin 600 kg MNP ykköstä/ha. Tähän istutettiin rapia 2000/ha, luonnontaimiakin tuli paljon, joten ensiharvennuksessa (2010) oli myyntikokoista poistettavaa luokkaa 1500/ha. Taimikonhoidon tein kerran 90-luvulla, jolloin jätettävä puusto oli luokkaa 4 metriä (jätin noin 3000/ha). Hakkuutähteisiin sitoutuneet ravinteet ovat tähän asti riittäneet pitämään hyvää kasvua yllä. Mikäli kasvu näyttää hiipumista, niin lannoitetaan.
Timppa: ”…meillä on myös runsaasti täystiheitä mäntytaimikoita, joissa ensiharvennusajankohta vaihtelee maapohjan mukaan välillä 30-35 v. …”
Minä harvennutin männä talvena 1991 istutetun männikön (29 vuotta), jonka kasvupaikaksi on metsätaloussuunnitelmassa kirjattu kuivahko kangas. Rapia 60 kiintoa/ha, josta luokkaa 20 tukkia. Ei tämä vielä mitään, mutta kun harvennus oli jo kolmas. Edellisestä harvennuksesta (2015) on lukijoiden kuvissa muutama kuvakin. Myyntipuuta tuo kuvio on tuottanut jo 250 kiintoa. Taimikkovaiheessa (siis 90-luvulla) alueella ei ollut hirviongelmaa. Jos olisi ollut, niin tuollakin kuviolla olisi nyt heinäseiväsluokan näreikkö.
Timpan tiluksilta (toivakka) 80 kilometriä pohjoiseen.
Ajalkanen: …vähennetään ketun ja näädän metsästystä…
Seuraavasta tutkimuksesta (ei mikään lumikkohypoteettinen huijaus) käy selkeästi ilmi, mitä tapahtuu, kun ketun ja näädän metsästys lopetetaan kokonaan. Tutkimus on The Royal Societyn julkaisema (löytyy ainakin google scholarista):
Cascading effects of predator activity on tickborne disease risk
Siis: …keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa 2,5 hehtaaria vuodessa…
Tuossa 1968 istuttamassani taimikossa hirvi vaihtoi männyn hieskoivuksi. Todella massiivinen laatua alentava vaikutus.
Ja tuota hieskoivikkoa ei rekisteröidä hirvituhoksi, vaikka se on sitä pahimmasta päästä. Tuon tyyppisiä hirvituhoja on meillä miljoonia hehtaareita.
