Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Oleellista on myyriä pääravintonaan käyttävien petojen tappaminen, jolloin myyrät leviävät myös marginaalihabitaatteihin, jolloin niitä (siis myyriä) on kaikkialla. Myyrän elinpiiri on muutamasta kymmenestä neliöstä muutamaan sataan neliöön. Sitä kun se kiertää koko ikänsä, niin joka ainoa juuri sillä elinpiirillä kuoriutunut punkintoukka saa taatusti sen ensimmäisen veriateriansa, jonka mukana tulee se myyrissä elävä borrelia eteenpäin vietäväksi. Seuraava vaihe (siis nymfi) odottaakin sitä veriateriaa huomattavasti korkeammalla (sorkkaeläinkorkeudella).
ar: ”…ei ketut syö paksun hangen läpi myyriä…”
Professori susipulliainen kirjassaan Lapin taigaa:
”…Metsämyyrä, punamyyrä ja harmaakuvemyyrä muodostavat kolme neljäsosaa näätien myyräsaaliista. Tämä kielii siitä, että näädät ovat talvella saalistaneet pääasiassa havu- ja sekametsissä. Tutkimusalueellamme elelee myös kettuja. Niiden tärkeää ravintoa ovat pelto- ja lapinmyyrät. Näitä ketut kaivavat lumikerroksen sisältä, missä myyrillä on lumitunnelinsa. Näin ketut ja näädät eivät ole myyrienkään osalta suuressa määrin ravintokilpailijoita…”
Tämä pulliaisen mainitsema tutkimusalue on Värriön luonnonpuisto (12500 hehtaaria), joka on suomen lumisimpia paikkoja.
Haapahan yhteyttää myös rungollaan (muut puut pelkästään lehdillään). Juuri siksi se on nopeakasvuisin puu meillä. Klorofyllin (lehtivihreän) keskusatomihan on magnesium, joka on myös katalyytti. Tuo taitaa olla syy hirven himoon jälttää haapaa, vastaa tuoreiden lehtien syöntiä (myös talvella).
Tuossa timpan esimerkissä OMT 83 v-344-543-8,4-2,9 kasvu on todennäköisesti arvioitu pahasti alakanttiin. Noilla parametreillä kasvu olisi luokkaa 15 litraa/runko. Tuo tulee jo millin lustolla. Lusto on mitä todennäköisimmin luokkaa 3 millimetriä ja kasvu luokkaa 25 kiintoa/vuosi.
Kannattaa käydä kairaamassa.
Katson asiakseni siteerata edesmennyttä akatemiaprofessori ilkka hanskia (Viestejä saarilta):
”…Ihmisen merkittävä vaikutus elinympäristöihin alkoi jo kauan sitten, mutta useimmilla maapallon kolkilla ihmisen vaikutus on ollut erityisen tuntuva vasta tuhat vuotta tai tätäkin lyhyemmän ajan. Koko maapallon mittakaavassa muutos on ollut sellainen, että kun vielä 8000 vuotta sitten mannerten pinta-alasta (130 miljoonaa neliökilometriä) puolet oli metsien peitossa, tämä osuus on enää alle 20 prosenttia, ja näistäkin metsistä enää neljännes on luonnontilaisia. Erilaiset viljelysmaat peittävät jo lähes 30 prosenttia mannerten pinta-alasta…”
Siis hevosvetoinen maatalous ja liikenne ei nostanut ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksia, vaan fossiilisen hiilen massiivinen poltto. Joka on johtanut ilmaston lämpenemiseen.
Tuo lähteen juttu on ilmeisesti myös KANAVAssa (4/2019) artikkeli-osiossa. On siinä tiukkaa asiaakin:
”…Kerralla on suosittu vain yhtä havupuulajia: mäntyä tai kuusta. Sen seurauksena tuhoriskit ovat kasvaneet. Samalla on hävitetty risusavottojen nimissä lehtipuiden hyvää raaka-ainetta, köyhdytetty maaperää ja sen biologiaa sekä heikennetty pienilmastoa. Raaimmillaan metsästä poistetaan kaikki kuoleva puuaines, kannot mukaan lukien…”
Tuo lehtipuukuvio vaatii vähän laajempaa näkemystä kuin mihin lähteen älylliset resurssit riittävät: ekologisessa mielessä tärkein puulajimme haapa tarvitsee uusiutuakseen avoimen vaiheen; samoin rauduskoivu. Lähteeltä jää mainitsematta tällä hetkellä käytännössä ainoa syy tuohon kurjuuteen: holtiton sorkkaeläinlaidunnus, jota johtaa hallituksesta käsin metsästystalousministeri leppä ja puuntuottajapuolelta kaksoisagentti, MTK:n metsästysvaltuuskunnan puheenjohtaja tiirola.
Aajalkanen: ”…puun kasvu on melko helppo…” Ainakin jalkasen mainitsema remes on jotain tajunnut: väittää että vuosikasvu on helposti nostettavissa 150 miljoonaan kiintoon. Saattaa olla tietoinen mitä kylläsetoistakymmentäkuutiotakasvaa pitää sisällään.
Mitä kauemmin operoit yhden yhtiön kanssa sitä pahemmin sinua viilataan linssiin. Metsänhoitoyhdistykset ovat pahin kirosana noille toimijoille. Kilpailutus ja valvonta ovat myrkkyä.
Vaikuttaa vahvasti siltä, että noita karhukoplia (välistävetäjiä) on joka yhtiössä.
On hyvä muistaa, että sahat ja metsäkoneurakointi ovat kannattavuudeltaan hyvin surkeita (lieneekö huonompia tässä maassa).
Jospa reservuaari-indeksi (luken, helsingin yliopiston, turun yliopiston, jyväskylän yliopiston ja oulun yliopiston lumikkohypoteesiprofessoreiden ja muutaman armon saaneen dosentin yhteinen nimimerkki) aktivoituisi, niin taso pääsisi nousemaan.
Meinasi ihan unohtua: ainakin yksi emeritusprofessori vielä joukon jatkoksi.
Aajalkanen linkitti tuolla edellä jäkälistä. Luulen että tälläkään palstalla kovin moni ei edes tiedä mikä se jäkälä on ja mikä sen paikka on ekosysteemissä. Puhumattakaan metsästystalousministeri lepästä ja pojastamme MTK:ssa, siis puuntuottajajärjestön metsästysvaltuuskunnan puheenjohtajasta mikosta (tiirola), joka sorkkaeläinlaiduntajien mukaan on tiiviisti heidän taskussaan:
Noin viidesosa kaikista tunnetuista sienistä on jäkäliä eli elää yhdyselämää viherlevän tai syanobakteerin kanssa. Yhteyttävältä osakkaalta eli fotobiontilta sieni saa tarvitsemansa hiilihydraatit ja syanobakteerilta myös typen. Sieniosakas puolestaan tarjoaa fotobiontille vettä, ravinteita sekä suojan kuivumiselta ja liialta valolta. Jäkälöityneet sienet eli jäkälät ovat merkittäviä yhteyttäjiä ja typensitojia monissa metsäekosysteemeissä.
Niinsanottu poronhoitoalue (13 miljoonaa hehtaaria) on käytännössä jäkälätön (siis ei luontaista typensidontaa), siis ihan mustalla muralla. Täydellinen ekokatastrofi. Luontaisesti tuolla alueella olisi kangasmailla 20-30 senttimetrin jäkäläkerros (ja sen myötä voimakas typensidonta).
