Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä tuo 600 riittää, mutta pitää tietää erittäin tarkkaan että mihin ne taimet siihen hehtaarille sijoittaa. Pituuskasvu tulee olemaan raju, samoin paksuutta tulee huimasti, mutta valitettavasti ei myrskytuhoja. MT-pohjalla 40 vuotta ja 600 kiintoa (erittäin vähäoksaista puuta).
Tämä samainen korpraali hekluntti sijoitti myös kailajärven wincapitaan.
Minulle tuota nerokasta rikastumiskeinoa mainosti yksi yrittäjä. Palopuheen viiden (5) ensimmäisen sanan jälkeen sanoin, että selvää huijausta. Jatkoin, että jos tuo toimii, niin silloin minulla tulisi olla koko planeetan rahat ja lisäksi marsinkin rahat (puhumattakaan kuusta). Palopuhe jatkui silti vielä ainakin tunnin.
reservuaari-indeksi ilmestyi kuin kuun pimeältä puolelta tähän ketjuun. Eikö rottien pyynti mekongin suistossa (verorahoilla kustannettu) mennyt nappiin? Vai tuleeko liikaa räntää?
Seuraavassa pätkä ilkka hanskin tekstiä: …useimmilla maapallon kolkilla ihmisen vaikutus on ollut erityisen tuntuva vasta tuhat vuotta tai tätäkin lyhyemmän ajan. Koko maapallon mittakaavassa muutos on ollut sellainen, että kun vielä 8000 vuotta sitten mannerten pinta-alasta (130 miljoonaa neliökilometriä) puolet oli metsien peitossa, tämä osuus on enää alle 20 prosenttia, ja näistäkin metsistä enää neljännes on luonnontilaisia. Erilaiset viljelysmaat peittävät jo lähes 30 prosenttia mannerten pinta-alasta, ja pääosa muistakin ruohostoekosysteemeistä on luonteeltaan aivan toisenlaista kuin 8000 vuotta sitten, koska suuret kasvinsyöjänisäkkäät ovat korvautuneet lehmillä, lampailla ja muilla kotieläimillä ja petoeläimet on yleensä tuhottu kokonaan. On tietysti selvää, että kun valtaosa maapallon ekosysteemeistä on näin voimakkaasti ihmisen muokkaamia, vaikutukset eliölajistoon ovat valtavat…
Metsien tuhoaminen ei saanut ilmastoa lämpenemään, mutta fossiilisen hiilen tupruttaminen sai.
Pari vuotta sitten panin asialle tutkijakollegan, joka taas on ollut erään lumikkohypoteetikoihin esimiesasemssa olevan LUKElaisen tutkijakollega. Tutkijakollegani esitti tälle lumikkohypoteetikoiden esimiehelle perusteellisen selvityksen ketun tehosta myyrätuhojen estäjänä. Tämän esimiehen naamanväri oli muuttunut sinertävänpunaiseksi ja ärhäkkä vastaus: …siihen kettusotaan minä en lähde…
LUKElla ei korppi korpinsilmää noki.
Luken (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 32/2016) sivuilla tuo uutinen kerrotaan hieman toisin: …Tuhot ovat mahdollisesti yhteydessä ruskokiiltokääriäisen aiheuttamiin vioituksiin…
Joka tapauksessa kyseessä on haavaloinen, joka asettuu kuusessa sijaitsevaan haavaan riippumatta siitä mikä sen haavan on aiheuttanut.
Siellä timpan keskisuomessa on ollut päämyyräkannanvakauttajan ketun runsausindeksi (lähde luken riistaweb) aikavälillä 1999-2001, siis juuri ennen holtittoman tappokampanjan aloittamista tasan 100, kun 2007 enää 37, johon lukemaan se oli tasaisesti laskenut siitä onnistuneen tappokampanjan aloituksesta lähtien. Tarkoittaa käytännössä sitä, että myyrät ovat saaneet rajoituksetta lisääntyä luokkaa 63% suuremmalla ketuttomalla alalla.
Niitä on sitten parhaimmillaan ollut jopa 500 hehtaarilla. Niiltä kun loppuu eväs, niin ne etsivät uutta kohtalaista hölkkävauhtia edeten, kevyesti muutamia kymmeniä kilometrejä vuorokaudessa. Väistävät kyllä ketunhajuiset alueet. Mutta niitä ketunhajuttomia kyllä riittää.
