Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Timppa, 2006 keväällä paljastui se massiivinen myyrätuho (luokkaa 40000 tainta). Kielsimme sitten parin isännän kanssa myyränsyöjien tappamisen tästä kantatilan ympäriltä (yhteensä vähän vajaa 1000 hehtaaria), jonka seurauksena se varsinainen tuho (2009) jäi meidän tiluksillamme muutamaan tuhanteen taimeen (siellä täällä pieniä aloja).
Tässä meillä juuri metsämyyrän aiheuttamiin haavoihin 1-2 metrin korkeudella on se koro iskenyt. Se tiedetään, että se on haavaloinen. Ne kuusikot (about 20 hehtaaria) kasvoivat ihan hyvin korosta huolimatta, kunnes se koro kiersi koko rungon, jolloin puut kuolivat. Koroisiin kuvioihin rajoittuviin myyrähaavattomiin taimiin mustakoro ei ole iskenyt. Ja niitäkin (siis myyrähaavattomia) taimikoita on sentään joitakin kymmeniä hehtaareja siinä ympärillä.
paavo hellstedt kirjoitti 2005 hyväksytyssä väitöskirjassaan minkin vaikutuksesta: …The invading new generalist predator, the American mink (Mustela vison), or increased predation by avian predators due to reduced snow cover may have decreased vole abundances and stabilized dynamics (Hörnfeldt et al. 1990, Oksanen et al. 2001)…
Minkkihän asetettiin erityisen haitallisten vieraslajien listalle ja aloitettiin ankara vaino. Avian predatorithan ovat kaikki rauhoitettuja, joten niiden vaikutus myyräkantoihin on jäljellä.
Ja mitä sitten pöllöihin ja supikoiraan tulee, niin seuraavassa ote luken myyrä professori heikki henttosen luennosta:
-varpuspöllöjen myyränsaalistuksella ei ole mitään merkitystä
-kyykäärme ja supikoira ovat tehokkaita myyräntorjunnassa
Tässä on sitä elpymistä ja kuolemista seurattu toistakymmentä vuotta. Isolla osalla tuosta paristakymmenestä tuhohehtaarista (myyränsyöjientappajien aiheuttamasta, lasku seuraa myöhemmin kun tuhon laajuus selviää koko karmeudessaan, joka tapauksessa satojatuhansia euroja; tulee huvittelutappamiselle hintaa) on elossa luokkaa 1000 runkoa/ha 2200/ha alkuperäisestä. Kasvu näyttää ihan hyvältä, mutta jokaisessa on jonkinasteinen runkovaurio. Jos se vaurio rajoittuu vain tyveen eikä aiheuta pahempaa lahoa, niin saattaa tuo ala (noin 20 hehtaaria) tuottaa muutakin kuin polttopuuta. Se on kuitenkin selvää, että ehjiin taimiin se ei tartu. Niitä ehjiä taimikoita rajoittuu hehtaarikaupalla noihin mustakorokuvioihin.
Mustakorosientä on ollut iät ajat, mutta noin holtitonta myyränsyöjientappokampanjaa ei koskaan ennen. Tarvittiin muutamia kymmeniä tuhansia hehtaareja myyrien haavoille syömiä kuusentaimikoita tuon sopan keittämiseen. Tulee lumikkohypoteesille hintaa, sillekin. Ja ennenkaikkea typeryydelle. Metsänomistajat määräävät mitä metsästetään.
Kyseessä on haavaloinen. Kuusessa tulee olla haava, josta se pääsee sisälle. Niitä haavoja tuli kuusentaimiin erikoistehostetun pienpetojentappokampanjan ansiosta. Kasvatettiin myyräkanta luonnottoman suureksi, jolloin myyrät söivät kymmeniätuhansia hehtaareja kuusentaimikoita haavoille.
Tapahtumasta kirjoitti luken otso huitu (savon sanomat 09.10.2008): …Viimeksi talvella 2005-06 myyrät tuhosivat arviolta 5-10 miljoonaa metsäpuuntainta… …Petoja on ollut nyt hyvin vähän maastossa, ja se on mahdollistanut myyräkannan nousun…
Vähän tutkimustietoa: Pikkujyrsijöistä tiedetään, että ne vähentävät liikkumistaan ja jopa runsaiden ravintolaikkujen käyttöä, jos petouhka on niissä suuri (Kotler & Blaustein 1995, Korpimäki ym. 1996, Jacob & Brown 2000).
Minun talouteeni tuo talvi 2005-06 tuotti 20 hehtaaria pystyynkuolevaa kuusikkoa (olivat silloin myyrätuhoalttiin kokoisia, ne taimikot). Että kokemusta alkaa kertyä. Tässä kävi kolme luken tutkijaa keräämässä näytteitä. Uudempiin kuusentaimikoihin (muutamia kymmeniä hehtaareja) ei ole ilmestynyt myyrien syömiä haavoja. Ei myöskään mustakoroa.
Mustakoro saadaan häviämään kieltämällä pienpetojen (kettu, näätä, minkki, supikoira; kaikkien pääravinto on myyrä) tappaminen. Samalla häviää myyräkuume, borrelioosi ja puutiaisaivokuume.
Luken sienitutkijoiden sanomaa: …Neonectria fuckeliana (mustakorosieni) tunnetaan ennestään Euroopassa ja Pohjoismaissa kuusien ja pihtojen haavaloisena… …Suomessa, jossa N.fuckeliana tartutettiin taimitarhakuusien tyveen noin 5 cm päähän kasvualustan pinnasta, suuri osa taimista kuoli kokonaan, kun vaurio levisi rungon ympäri. Ennen rihmastoa kasvavan agarpalan lisäämistä rungosta poistettiin neulanen ja ymppäys tehtiin neulasarpeen…
Timppa se vaan jaksaa yrittää (puhumattakaan muista pässinpäistä).
Tutkitaanpa vähän historiaa (Lapuan metsästysseuran arkistoista): 1939 vuosikokous 12.03 …Päätettiin anoa ketun kaatolupia seuralle…
1940 vuosikokous 18.08 …kettukannan runsaus, joita seuran alueelta kuluneena metsästyskautena ammuttiin lähes sata kappaletta…
Seuralla on maata yli 9000 hehtaaria. 1930-luvulla kettu oli vuosikaudet rauhoitettu koska se oli arvokas turkiseläin. Naapurin vanhaisäntä, joka oli aloittanut metsästyksen 1931, kertoi, että koko 30-luvun oli ollut erittäin vahva kanalintukanta. Vahvimmillaan 40-luvulla sotien jälkeen, jolloin tästä lähipiiristä yksi mies oli ampunut yli 50 kettua yhden talven aikana (5000 hehtaarin alalta). Siitä kettuiskusta oli alkanut kanalintukantojen alamäki, joka jatkuu vaan.
Laskentaruudusta 666:336 kirkkonummella on laskettu yksi reitti vuodenvaihteessa 1962-63. Siltä reitiltä on 240 teerihavaintoa.
Laskentaruudusta 671:323 (turun ruutu) on laskettu vuodenvaihteessa 1962-63 yhteensä 18 reittiä joista seitsemältä (7) reitiltä on laskettu yhteensä 138 teertä.
Kymmenen vuotta aiemmin teerikanta oli noihin vuosiin verrattuna ainakin viisinkertainen.
Nyt eletään kevättä, tässä ja nyt näkyy edelleen olevan valitettavasti niin, että niitä teeriä on havaittu kokonaista 212 kappaletta koko maan lasketuilta reiteiltä (näkyy juuri nyt olevan 488 niitä laskettuja reittejä).
