Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Lenni, helsingin yliopiston talvilintulaskentoihin. Aikasarjat alkavat vuodesta 1956. Teerihavaintoja on nyt vähemmän kuin koskaan tuona aikana (5% 60-luvun tasosta, myös metsolla yhtä vähän, riekkohavaintoja 2%). Kaikilla kanalinnuilla on tuon holtittoman tappokampanjan (aloitettu 2001) aikana saavutettu vähintään kymmenen (10) alinta havaintomäärää. Jos tuo myyräkannansäätelyjärjestelmän manipulointi jatkuu, niin kohta ei ole mitä laskea.
Ei tuo vielä mitään (supikoirien mukalisääntyminen).
Tuo henttosen hypoteesiin voimakkaasti nojaava ja koko ajan yhä kiihdytetympänä jatkettava pienpetojentappokampanja metsäkanalintukantojen elvyttämiseksi on tuottanut loistavan tuloksen. Kun esimerkiksi kirkkonummen biskopsbölessä sijaitsevalla laskentareitillä havaittiin vuodenvaihteessa 1962-63 yhteensä 240 teertä, niin tänä vuonna koko maasta on löydetty 212 teertä.
Ja mikä pahinta: vuodenvaihteessa 1963-64 on laskettu koko maassa 436 reittiä, kun tänä vuonna 473.
Eikä tässä vielä kaikki: vuodenvaihteessa 1962-63 on turun torin ympäriltä viiden (5) kilometrin säteellä sijaitsevilta laskentareiteiltä laskettu 138 teertä.
Huolimatta siitä, että kanalinnut viihtyvät hyvin kaupunkiympäristössä ihmisten lähellä (edellyttää kuitenkin ehdottomasti sitä, että niitä ei tapeta eikä myöskään niiden voimakasta lisääntymistä edistäviä myyränsyöjiä), kirjoittaa (savon sanomat 13.03.2017) turun yliopiston dosentti (olisiko peräti päivystävä dosentti) timo vuorisalo: …poikkeuksen kaupungistumiseen tekevät kanalinnut. Niiden kannat ovat vähentyneet myös luonnonympäristössä, eivätkä ne näytä viihtyvän ihmisen rinnalla lainkaan…
harrastelija: …voidaan puhua kymmenistä hirvistä kuukaudessa… siis voidaan puhua sadoista hirvistä vuodessa: hirviongelma on ratkaistu!
harrastelija: metsäpeura on tähdellisempi säästää kuin koko maahan levinnyt susikanta… sukupuuttoon tapettu metsäpeura levisi joskus 1950-luvulla meille neuvostoliitosta, jossa se oli tiiviissä vuorovaikutuksessa susien kanssa.
Venäjä on pinta-alaltaan 53 kertaa suomea suurempi. Siellä on miljoona (1000000) hirveä ja niitä paimentaa viisikymmentätuhatta (50000) sutta. Karjalan hirvitiheys juuri susien ansiosta on vain kymmenesosa meikäläisestä.
Metsästyksen lopettamisen jälkeen meillä olisi muutaman vuoden päästä jäljellä 500 sutta ja 10000 hirveä, jotka olisivat jokseenkin kaikki niinsanotulla poronhoitoalueella (jonne ne luonnostaan kuuluvatkin). Poronhoito on aivan samanlainen muinaisjäänne kuin olisi täällä etelämpänä kaskiviljely.
Poronhoitoalue on 13 miljoonaa hehtaaria ja se tuottaa poronlihaa (joka taas tuotetaan pääasiassa etelästä rahdatuilla rehuilla; oikeaa luomua) 1,5 miljoonaa kiloa. Sama määrä sianlihaa tuotetaan 1500 hehtaarin viljoilla. Koko poronhoitoalue on mustalla muralla porojen ansiosta. Rauduskoivua voi kasvattaa vain panssariaidan sisällä. Uskomaton hyötysuhde. Ja koko soppa kolmen ämmän erityissuojeluksessa.
