Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Vieremä oli 2012 susireviirin sisällä, ja mainitut pohjois-karjalan kunnat ovat nyt (susireviirin sisällä).
Alkaa olla kymmenkunta vuotta siitä, kun meidänkin seuramme vieraana oli muutama kaveri ilomantsista. Kertoivat susien syöneen hirvet olemattomiin.
Oikeassa olet planter. Minulle tunnusti yksi tänne kirjoittava nimimerkki, että sillä nimimerkillä kirjoittaa iso joukko päivystäviä professoreja, dosentteja ja tohtoreita. Pari onnistuin tunnistamaan kirjoitustyylistä ja käsitellyistä asioista.
Vielä useampi seuraa tätä palstaa hyvin tiiviisti. Metsästäjäliiton trollareita täällä on pilvin pimein. Sillä sakilla on paljon hävittävää.
Ällistyttävää sinänsä, että Lukesta eläkkeelle jääneen erikoistutkija (siis ei erikoishutkija kuin ei myöskään erikoisa siantuntija) heikki smolanderin SALLITTIIN kirjoittaa metsälehdessä (23.06.2016): ”…Hirvieläimet ovat toiseksi vakavin metsänhoidon ongelma…” Siis että vasta toiseksi vakavin!!! Eikö miljoona hehtaaria tuhottua taimikkoa olekaan vakavin??? Smolander jatkaa: ”…Tilastoidut hirvituhot ovat vain ongelman pintaa…” Siis miljoona hehtaaria on vain ongelman pintaa! Åhhåh! Edelleen Smolanderia: ”…Välilliset vaikutukset ovat vakavampi ongelma… …koivulle ja männylle sopivia kasvupaikkoja kuusetetaan hirvipelon takia…”
Eikä se pelko ole aiheeton, sen osoittaa tuo miljoona tuhottua hehtaaria (seitsemän vuoden uudistusalat).
Kuusenjuurikääviköitä on uudelleenistutettu kuuselle samainen miljoona hehtaaria. Smolander: ”…Kuusta istutetaan liian karuille kasvupaikoille tuottotappioista välittämättä…” Siinä sitten kolmas miljoona hehtaaria. Alkaa tulla holtittomalle sorkkaeläinlaidunnukselle hintaa.
Planter: Onko tässä vääristelyssä mukana yksi, kaksi vai kolme?
Kiistatta ja ehdottomasti kolme, nimittäin kolme ämmää, joka on tiukasti holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien (100000) synnytyspihtiotteessa. Se on se mätäpaise, josta mätä valuu organisaatiossa alas metsälehteen asti. Metsälehti on maaseudun tulevaisuuden ohella pahin puuntuottajia imevä juotikas.
Tämä suolistettu porsas kehui taannoin, että tiirola on tiukasti heidän (holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat) taskussaan. Juuri siksi MTK on hampaaton.
Google-scholar ei tunne tuollaista lauriheimosta. Näkyy olen jonkinlainen helluntaisaarnaaja. Mutta hemputtajan tuntee. Hemputtajan tuotoksiin on viitattu ällistyttävät kaksi (2) kertaa.
Pitää jalostaa susimainen koirarotu. Sudethan hermostuttavat hirvet ja saavat ne liikkeelle ja sitten juoksevat perässä ja närkkivät persuukset verille, jolloin hirvi kuolee verenhukkaan.
Naapurin jo eläkkeellä oleva rajaupseeri oli kerran partiossa onnistunut näkemään tuollaisen kaadon. Isosarvinen uroshirvi oli kaatunut täydestä vauhdista hakkuuaukkoon. Kaverit olivat lähestyneet hirveä, jolloin susilauma oli ilmestynyt jälkeä pitkin. Olivat kääntyneet pois, eikä niitä ollut sen koommin näkynyt. Siitä sitten soitto mekrijärvelle hirvitutkija nygrenille, joka oli hakenut raadon pois sanoen, että ensimmäinen noin tuore tapaus tutkittavaksi.
Ne siat on siellä ruotsissa saatu tapettua sukupuuttoon aiemmin useita kertoja. Aseina keihäät ja koirat.
Taannoin, ei kovinkaan kauan sitten, tuli ammuttua miesajosta useita kolmen (3) hirven kasoja. Koirajahdissa tuo ei ole onnistunut, mutta tuplia on niin monta, että en kaikkia muista (pitäisi tarkistaa muistiinpanoista). Myös koirajahdista. Meitä oli aiemmin kymmenen ukkoa passissa, joista 3-4 varsinaisia ampujia (muut kolistelivat ja horkkasivat passitorneissa siinä määrin, että hirvet kaihtoivat; tosin ihan turhaan) ja sama määrä ajohenkilöstöä. Ajot olivat luokkaa sata (100) hehtaaria. Lahtivajaan (nylkimölle) sopi kinteriin vain seitsemän hirveä. Vaja oli useita kertoja täynnä yhden ajon jälkeen. Muutaman kerran kaikki yhden miesajon ruhot eivät edes sopineet kerralla.
Luken yhteenveto (20.01.2017): ”…Viimeisen 40-vuoden ajan talviravintoresurssitilanne on jatkuvasti heikentynyt. Metsävahinkojen määrä on vastaavasti jatkuvasti kasvanut. Uusimmassa metsävara- ja hirviaineistossa näkyy yhteys hirvimäärän ja metsävahinkojen välillä suhteessa talviravintoresurssiin HIRVITALOUSaluetasolla: keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa LAATUA ALENTAVAA taimikkovahinkoa 2,5 hehtaarin alalla vuodessa…”
Satatuhatta hirveä aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa kaksisataaviisikymmentätuhatta (250000) hehtaaria vuodessa, kahden vuoden uudistusalat. Pää on tullut jo aikoja sitten vetävän käteen.
MTK:n elinkeinojohtaja marko mäki-hakola kirjoitti metsälehti-makasiinissa (1/2017): …Puun ja metsien merkitys Suomelle tulee olemaan lähivuosina valtava. Metsien kasvua ei pidä ainoastaan ylläpitää, vaan sitä voidaan edelleen lisätä. Kysyntää metsänomistajien raaka-aineelle tulee olemaan RAJATTOMASTI…
Metsien kasvu on helppo kaksinkertaistaa. Ja laatu moninkertaistaa. Edellytyksenä on hirvien poisto puuntuotantoalueelta (20 miljoonaa hehtaaria). Hirville ja susille jää vielä 13 miljoonaa hehtaaria.