Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä tuostakin koivikosta otetaan ennen päätehakkuuta puolet pois (vaneriharvennus).
Kuusikko harvennetaan suoraan päätehakkuuharvuuteen (700/ha). Lusto on kyllä leveä, mutta toistaiseksi tili on tullut kuutioista.
Että oikein nykykuusikot kasvavat samaan tahtiin koivujen kanssa!!??
Kyllä on ö-siantuntijan lausunto!
On syytä pitää mielessä, että tuoreita hirvituhoja on tässä ja nyt näkyvissä miljoona (1000000) hehtaaria. Vanhemmat ovat alkaneet päätyä sahureiden riesaksi.
Minulla on juuri työstettävänä koivikko ja kuusikko, jotka molemmat on istutettu 1991. Koivikko on keskimäärin 6 metriä pidempää. Joukossa on vanerikokoisiakin. Ensiharvennus. Lähes kaikki (700/ha) kasvatettavaksi jätetyt koivut ovat potentiaalisia tukkiaihioita. Tiheä kasvatus on tuottanut hyvin vähäoksaista ainesta. Päätehakkuu todennäköisesti alle 40 vuotiaana. Koivun runsas emäksinen karike nopeuttaa rajusti ravinnekiertoa ja parantaa viljavuutta (juurikääpäkin häviää siinä samalla) Siinä vaiheessa kun samanikäinen kuusikko (juurikääpineen ja mustakoroineen) on päätehakattavissa, on koivun jälkeen koivulle uudelleen uudistettu ala jo ensiharvennettu. Ja viljavuus paranee edelleen (ja kuusenkasvatusmahdollisuus).
Minkki (ameriikan ihmemaan vesikko) käyttää pieniä särkikaloja ravintonaan silloin, kun sen pääravinto (peltomyyrä) on vähissä. Siitä syystä se (minkki) on äärimmäisen osaavan ja huippulahjakkaan a siain-, erikoisa sian- ja ö-siantuntijajoukon toimesta määrätty erityisen haitallisten vieraslajien listalle (jolla valkohäntäpeura ei ole) ja hävitettäväksi sukupuuttoon.
Nyt on planterilta jäänyt yksi nolla pois!
Tuoreita hirvituhoja on miljoona (1000000) hehtaaria. Toisekseen ei vahingonkärsijä ole velvollinen korvaamaan harrastelijoiden aiheuttamaa vahinkoa (käyttämään omaa aikaansa jonkun epävarman karkotteen levittämiseen). Tässä tarvitaan paljon järeämpiä keinoja syöpäläisten (holtittomat sorkkeläinlaiduntajat, 100000 yksilöä, 1,8% väestöstä) taltuttamiseen.
ilkka hanski: …Pedoilla puolestaan on usein ratkaiseva merkitys kasvinsyöjien kannanvaihtelussa, ja siten niillä on välillinen vaikutus itse elinympäristön rakenteeseen. Tästä on kysymys esimerkiksi haavan, hirven ja suden kannanvaihtelussa meidän pohjoisissa metsissämme. Kun ihminen on ajanut suden lähes sukupuuton partaalle, hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta. Haapa on pohjoisten metsien avainlaji, josta sadat muut lajit ovat jollain tavoin riippuvaisia…
suolistettu porsas jälleen kerran: …hirvi on varsin pieni tekijä…
Erikoistutkija heikki smolander (metsälehti 23.06.2016): …Hirvieläimet ovat toiseksi vakavin metsähoidon ongelma… …Tilastoidut hirvituhot (miljoona hehtaaria) ovat vain ongelman pintaa. Välilliset vaikutukset ovat vakavampi ongelma, sillä hirvituhojen pelko (johon ei ole holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien, niiden persaukisten, mukaan ole mitään syytä) yksipuolistaa puulajivalintaa…
metsuri mopokuski: …voin kertoa heti vastakkaisen esimerkkin…
Niin voin minäkin: avaa nimimerkilläni (Anton Chigurh) lukijoiden kuvat. Sieltä löytyy kuva istutusmänniköstä, joka sijaitsi niin vilkkaasti liikennöidyn risteyksen tuntumassa, että ei voinut vapaasti poistaa syöpäläisiä.
