Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
suolistettu porsas: ...hirvi valikoi ”uhrikseen” jo valmiiksi huonokuntoisia ja kasvussa jälkeen jääneitä taimia…
Joopa joo! Minulla on tästä kantatilalta katsottuna kolmen kilometrin päässä (ei voi terassilta käsin poistaa tuholaisia) useamman hehtaarin kylvämällä perustettu männikkö. Käytin metsikkö- ja siemenviljelysiementä. 5000 kylvöpistettä, jokaisessa vähintään 20 tainta. Ja jokaisesta taimesta latva on syöty (syöjänä hirvi) vähintään viiteen (5) kertaan, lähes kolmeen metriin asti. Täysin valikoimatta.
Nyt tuo taimikko on ensiharvennuskokoa. Jokaisesta tyvestä tulee löytymään päätehakkuussa vähintään viisi (5) metsälehden jutussa näkyvän kaltaista vikaa.
”Hirven aiheuttamia vahinkoja metsässä ovat runkojen katkonta, latvakasvainten syönti, sivuoksien syönti sekä lehtien riivintä (Tomppo & Joensuu 2003).”
”Hirvi tekee merkittäviä vahinkoja männyn taimikoissa (Haukioja ym. 1982).”
”Pienistä männyn taimista hirvi syö latvakasvaimia (Heikkilä 1999).”
”Latvakasvaimen katkeaminen aiheuttaa myös puun laatua alentavan runkovian (Löyttyniemi 1983),”
”Hirvi tekee vahinkoja myös koivun taimikoissa (Haukioja ym. 1982).”
”Maittavuutensa ja taimikoiden vähyydestä johtuen lähes kaikki Suomessa kasvavat koivun taimikot joutuvat jossakin kehitysvaiheessa hirvituhojen kohteeksi (Heikkilä 1999).”
Nyt kyllä harrastelija kirjoittaa ihan mitä sattuu!
Tuossa jutussa on haastateltu muunmuassa Timber Teamin toimitusjohtaja Petri Säteriä.
Maailmanmarkkinoihin ei Pihtiputaalta voi vaikuttaa, mutta itsekin hirvestystä harrastava Säteri toivoo, että hirvikantaan voitaisiin vaikuttaa paikallisesti: ”Hirvikanta on saatava laskemaan paitsi sahateollisuuden, myös liikenneturvallisuuden vuoksi. Hiljattain istuin tyttäreni kyydissä, kun hirven turpa vilahti ohi vain senttien päästä autosta.”
Holtiton sorkkaeläinlaiduntaja yrittää selittää mustan valkoiseksi. Totuus on kuitenkin: Ennen kaikkea merkit kertovat kuitenkin 1980-luvun tiheästä hirvikannasta.
”Tuon ajan taimikoiden harvennushakkuista kertyy nyt tukkia, joissa hirvien aiheuttamat viat ovat yleisiä”, sanoo Timber Teamin logistiikkapäällikkö Rauno Stranius.
Niissä susitapahtumissa mölisevät ja öykkäröivät juuri holtittomat ja persaukiset sorkkaeläinlaiduntajat, jotka tullaan panemaan ruotuun maanomistajien toimesta.
Samanlainen mölyapinamainen öykkäröinti on käynnissä ruotsissa, jossa susireviireiltä löytyy hirviä 0,5/1000ha (5/10000ha).
Ketuntappajat ovat syyllisiä punkkivitsaukseen.
On muuten aivan korvaamatonta, että loisia nimeltä metsästäjä ei suvaita kansallispuistoissa, puhumattakaan luonnonpuistoissa. Värriön luonnonpuistossa on metsästys ollut kielletty vuodesta 1995 lähtien, jonka ansiosta kettukanta on moninkertaistunut. Siitä johtuen marras- joulukuun vaihteessa toteutetussa helsingin yliopiston talvilintulaskennassa värriön laskentalinjalta on kuusi (6) metsohavaintoa, 13% koko maan havainnoista. Reittejä on laskettu 507, joten värriö edustaa alle 0,2 prosenttia reiteistä.
Vieremän tilanteessa muuttomatka oli vain muutamia metrejä: suden suun kautta muutamia metriä suoliston läpi ja sitten persläven kautta maahan.
Tuon muuttomatkan ansiosta hirvitiheys oli siellä vieremällä sekä puuntuotannon kannalta että ekologisesti kestävällä tasolla: rapia 3/10000 hehtaaria.
Se on taso jonka puuntuottajat voivat häthätää sietää.
MTK:n lausunnossa tuohon naurettavaan ”kannanhoitosuunnitelmaan” on seuraava teksti: Kaikki hirvien aiheuttamat vahingot on korvattava maanomistajille täysimääräisesti. Myös hirvistä johtuvat laatutappiot, väärät puulajivalinnat…
Varsinaisia hirvituhoja on tässä ja nyt näkyvissä miljoona hehtaaria, seitsemän (7) vuoden uudistusalat. Juuri tuosta kirjoitti heikki smolander metsälehdessä: Tilastoidut hirvituhot ovat vain ongelman pintaa.
Välilliset vaikutukset ovat vakavampi ongelma. Kuusen tyvilahometsiköissä ainoa toimiva vaihtoehto on puulajin vaihto. Tämä on kuitenkin hirvituhojen takia riskialtista. Jopa niin riskialtista, että niitä tyvilahometsiköitä on holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen takia kuusetettu myös miljoona hehtaaria, myös seitsemän (7) vuoden uudistusalat. Eikä tässä vielä kaikki: Kuusta istutetaan liian karuille kasvupaikoille tuottotappiosta välittämättä. Tuotakin on jouduttu harrastamaan miljoonalla hehtaarilla. Taas seitsemän (7) vuoden uudistusalat.
Ja mitä tuo kokonaistuho tarkoittaa käytännössä? Smolander: Metsän keskimääräinen hehtaarituotto on kaksinkertaistettavissa hyvällä metsänhoidolla. Tämä taas edellyttää tuhojen pitämisen marginaalisina ja kasvupaikalle sopivaa puulajivalintaa.
Todella kuvaavasti sanottu: tuhojen pitämisen marginaalisina. Ne pysyvät marginaalisina kun tuhojen aiheuttaja (hirvi) poistetaan. Kysymyksessä on pienen (100000) marginaalisen ryhmän (1,8% väestöstä) aiheuttama sabotaasi, terroriteko.
Demokratia ei salli, että häikäilemätön ja äärimmäisen röyhkeä persaukisista typeryksistä koostuva marginaaliryhmä (1,8% kansasta, pahinta pohjasakkaa) terrorisoi enemmistöä.
