Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Tämän konttoorini pöytäkoneen hehtaarinäytöltä tekstin kirjoittamiseen ei tarvitse suurennuslasia. Eikä lukemiseen. Erinomaista!
Mutta minne hävisivät kolumnit?
Kärkkäisen juttu (Glan linkittämä) on edelleen enemmän kuin ajankohtainen. Jokaisen puuntuottajan kannattaa kuunnella se. Ja ryhdistäytyä.
Vientitulotilastojen mukaan metsäsektorin osuus on tällä hetkellä 23% vientituloista.
Hyvällä metsänhoidolla, johon kuuluu tärkeimpänä se, että uudistettaessa voidaan joka paikkaan sijoittaa juuri sillä hetkellä sopivin ja tuottavin puulaji, voidaan puuntuotanto helposti kaksinkertaistaa. Tuplamäärän lisäksi saadaan vähintään tuplalaatuista tavaraa, jolloin vientitulojen osuus nousee vähintään 60%:n.
Ensimmäinen päätehakkauttamani pakotetusti (sankka vanerikoivikko oli särkenyt alikasvoskuuset) istuttamalla 1940 luvun alussa perustettu kuusikko tuotti juuri päätehakkuussa (2001) 700 kiintoa/ha. Runkoluku oli 800/ha. Kasvu oli voimakas edelleen.
Hyvin hoidetun viljelykuusikon päätehakkuuhaarukka on 40-80-vuotta. Riippuu kasvatusmetodeista ja tavoitteista.
Jalkasen mainitseman nygrenin väitöskirjasta löytyy seuraava teksti:
”…Rauhoitus purettiin 1933… …maaherran tuli ennen kaatoluvan myöntämistä varmistaa, että kysymyksessä olevalla alueella oleskelee pysyvästi sellainen määrä hirviä, että niistä on vahinkoa viljelyksille tai metsälle… …Alkutalvesta 1935 Maatalousministeriö pani toimeen Suomen ensimmäisen hirvikannan inventoinnin. Kanta-arvioksi saatiin noin 3500 hirveä… …Metsävahinkoja ei tuolloin vielä korvattu, mutta kasvavalle viljalle, kaadetulle elolle sekä rehuille aiheutuneista hirvivahingoista Suomessa on maksettu korvauksia vuodesta 1898 lähtien (Kytömaa ym. 1965)…”
Jätkä: ”…päästyn jopa 36 kuution vuosikasvuun… …ei oikein ole virkaa ainakaan missään kantavissa rakenteissa…”
Hyvin hoidetussa viljelykuusikossa tuoreella kankaalla on kuusen koko 60 vuotiaana helposti luokkaa 2 kiintoa, jolloin vaipan pinta-ala on 30 neliömetriä. Rapian kolmen (3) millimetrin lustolla vuosikasvu runkoa kohti on yli sata (100) litraa.
Kolme ämmää (MMM) on suoraan vastuussa holtittomasta sorkkeläinlaidunnuksesta. Päämafioso on byroota johtava ministeri (täysin harhaanjohdettu). Kaikki viranhaltijat ovat alemman tason hirvimafiosoja. Siis järjettömiä pässinpäitä.
Muutaman väliportaan kautta metsälehti on kolmen ämmän (MMM) käsikassara. Yksi tärkeimmistä hirvimafian vaikutuskanavista. Myös vankkumaton lumikkohypoteetikkojen päätön peesari. Osaltaan (yksi päätekijöistä) vastuussa myyrätautiräjähdyksestä (myyräkuume, borrelioosi, puutiaisaivokuume…).
Yritin kymmenkunta vuotta sitten vaikuttaa asioiden kehitykseen metsälehden toimittajien kautta. Kyseisen tahon ”ansiokkaiden” toimittajien älylliset resurssit eivät riittäneet ymmärtämään asioiden vakavuutta.
MTK.n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja mikko tiirola (joka on suorittavan portaan mukaan sorkkaeläinlaiduntajien taskussa) ja saman byroon (jonka jäsenistä enemmistö on NYKYISIN metsänomistajia) lakimies vesa malila ovat allekirjoittaneet metsänomistajajäsentensä (olen yksi niistä) puolesta seuraavan lausunnon:
”…Kaikki hirvien aiheuttamat vahingot on korvattava maanomistajille täysimääräisinä. Myös hirvistä johtuvat laatutappiot, VÄÄRÄT PUULAJIVALINNAT…”Noita vääriä puulajivalintoja on jo kaksi miljoonaa (2000000) hehtaaria. Vahinko kerrannaisvaikutuksineen koko yhteiskunnan tasolla miljardiluokkaa.
Tuo lausunto on annettu jo 17.04.2013. Mitään ei ole tapahtunut asian korjaamiseksi. Yli kolmeen (3) vuoteen.
Nyt suolistettu porsas laskettelee ihan päättömiä!
Tässä kuusensyöntialueella on nuolukiviä tarjolla luokkaa 1/100ha. Eivät ainakaan suolanpuutteen takia jältä noita kuusia. Nuolukivitarjontaa on harjoitettu ainakin 40 vuotta yhtäjaksoisesti ympärivuotisesti.
Alueella holtitonta sorkkaeläinlaidunnusta harjoittavan metsästysseuran riistakamerakuvissa näkyy olleen kolmisenkymmentä eri hirveä. 2000 hehtaarin alalla.Tämä timppa on todellinen nenästävedettävä lumikkohypoteetikoiden peesari.
Helsingin yliopiston talvilintulaskennoissa on ollut viime talvena eniten kanahaukkoja pääkaupunkiseudun tiheimmin asutuilla alueilla. Samoin muilla kaupunkialueilla.
1960 niitä on ollut maaseudulla.Kanahaukkoja meillä on luokkaa 5000 paria (10000 yksilöä) ja kanta on hienoisessa laskussa. Se on myös reviirilintu. Reviiri on tuhansia hehtaareja.
Samoissa talvilintulaskennoissa kaikkien kanalintujen kannat ovat laskeneet alemmaksi kuin koskaan (aikasarja 60-vuotta) vuonna 2001 aloitetun henttosen hypoteesiin nojanneen typerääkin typerämmän moniprofessorivetoisen myyränsyöjien tappokampanjan ansiosta.
Tuon lumikkohypoteesi-illuusion ylläpitämiseksi aloitetun ja jatkuvasti kiihdytetyn kampanjan käynnistämisen jälkeen kaikilla kanalinnuilla on saavutettu 10 alinta arvoa (aikajänne 60-vuotta).
Monipuupääprofessorivetoinen tappokampanjan aloittanut (kolmen ämmän ministeriön alainen) työryhmä käynnisti tuon tuhotyön kanalintukantojen elvyttämiseksi (niinsanottu virallinen selitys).