Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
”Suomessa, jossa N. fuckeliana (mustakorosieni) tartutettiin taimitarhakuusien tyveen noin 5 cm päähän kasvualustan pinnasta, suuri osa taimista kuoli kokonaan, kun vaurio levisi rungon ympäri. Ennen rihmastoa sisältävän agarpalan lisäämistä rungosta poistettiin neulanen ja ymppäys tehtiin neulasarpeen.”
Haavaksi riitti yhden neulasen nyppääminen rungosta.
Tuota kun vertaa lähes kauttaaltaan myyrillä jyrsitettyihin jopa metrien mittaisiin taimiin joissa avohaavaa on satoja neliösenttimetrejä, niin ymmärtää vähäisemmälläkin älyllä, että mikä on kupletin juoni.
Kyllä sitä koroa on näkynyt jo kymmeniä vuosia, mutta 2001 aloitetun pienpetojentappokampanjan kaltaista myyränsyöjien tappovimmaa ja hävitystä ei ole ennen ollut. Joka tuotti kymmeniätuhansia hehtaareita haavoille jyrsittyjä kuusia. Eli nyt on ollut massiivisesti tartunta-alustaa sille sienelle tuon henttosen hypoteesien pohjalle rakennetun hulluuden ansiosta.
Tässä minun luonani kävi kolme (3) mustakorohutkijaa metlan suonenjoen asemalta pari vuotta sitten, joille sanoin, että tästä tuhosta myyrätuhovastaavan nahka roikkuu vielä nahkurin orsilla. Ryhmänjohtaja häkeltyi täysin (menivät pasmat sekaisin), joka sitten sanoi, että minun ”tulee istua henttosen kanssa saman neuvottelupöydän ääreen.”
Tuossa metsälehden (24/2015) jutussa ei ole sanaakaan mistään kääriäisestä enää; kysymyksessä oli lähinnä epätoivoinen parkaisu, kun pakotin sienihutkijat ja myyrätuhovastaavan seinää vasten.
Eli joudutaan pakon edessä myöntämään, että ”Yhteistä tautihavainnoille on ollut, että puustoa on kohdannut jokin stressitekijä, kuten MYYRÄ- tai hirvituhot.”
Todellisuudessa hirvet eivät juurikaan kuusentaimia vaurioita, joten musta pekka jää myyrätuhovastaavan kätöseen. Ja peesareiden.
Alkaa tulla hintaa lumikkohypoteesille.
Tuossa lukee kylläkin, että taustalla on hirvituhojen pelko, mutta osin kyseessä on myös muoti-ilmiö.
Kyllä miljoona (1000000) juuri nyt näkyvissä olevaa hirvituhohehtaaria tässä ja nyt todistavat kiistatta, että se muotiosio on enintään marginaalinen.
Tuon jutun ykkösohje:
”valitse puulaji kasvupaikan mukaan”.
Hyvä ohje, mutta kun ne hirvet syövät ne petäjät teiden varsiltakin (ennenkaikkea juuri sieltä), kun niitä ei rankaisematta saa sieltä vapaasti poistaa (poisto onnistuu vähän syrjemmällä).Sitten viides ohje:
”vaihda kuusi juurikäävän saastuttamissa paikoissa koivuun”. Joopa joo. Kyllähän se on helppo vaihtaa, mutta kun hirvet syövät nekin.1960-luvulla, jolloin myyränsyöjiä tapettiin paljon nykyistä suuremmasta kannasta vuosittain luokkaa 25000 (nykyisin 400000), oli metsokanta nykyiseen verrattuna 20-kertainen, samoin riekkokanta, teerikanta kymmenkertainen, mutta pyykanta vain kaksinkertainen. Miksi pyykanta ei ole romahtanut, vaikka sen ydinhabitaatti on puroinen korpi, joihin puroihin niiden poikasten pitäisi hukkua?
Nimimerkki ”jovain”: ”…Avohakkuut, jotka saavuttivat huippunsa 2010 vuosikymmenen lopulla…”
Koko tuon ”veromuutosajan” avohakkuut ja niistä seuranneet kylvöt ja istutukset ovat olleet hyvin tasaisesti luokkaa alle 120000 hehtaaria vuodessa, kun taas esimerkiksi jo vuonna 1965 ne olivat 150000 hehtaaria, jatkuen tuolla tasolla aina 1990-luvun alkuun asti. Tuolloin ei myöskään kerätty risuja. Eikä ollut myyrätuhoja. Mutta oli paljon kettuja ja näätiä. Ja metsäkanalintuja ainakin kymmenkertaisesti juuri kettujen ja näätien ansiosta.
Myyrätuhot alkoivat, kun kettujen tappo nostettiin (Pääteesi seuraavassa: heinittyneet uudistusalat lisäävät erityisesti peltomyyriä, jotka taas houkuttelevat paikalle kettuja, jotka myyräkannan romahdettua syövät kaiken mahdollisen vaihtoehtoravinnon, tässä tapauksessa juuri kaikki kanalinnut, ja romahtavat sitten ravinnon puutteeseen) 1990-luvun alussa ihan uudelle tasolle.
Myyränsyöjiä tapettiin 1960-luvulla vuosittain luokkaa 25000, kun taas noina pahimpina järjestettyjen myyrätuhojen vuosina 400000. Ja tuo tappotahti jatkuu edelleen.Borrelian pääreservuaari ovat myyrät. Myyräkanta on koko ajan korkealla. Borrelioosi lisääntyy jatkuvasti.
Jovain yrittää kiemurrella karkuun. Mutta kun ei pääse.
Pelkkiä istutuksia on tehty 1970-luvun alussa ja 1980-1987 enemmän kuin ”veromuutosaikana” istutuksia ja kylvöjä yhteensä. Eikä ollut myyrätuhoja. Mutta oli kettuja ja näätiä. Joiden massiivinen tapattaminen (perustuen henttosen hypoteesiin) alkoi juuri 1990.
