Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Se on kylläkin ,458. Täällä luvat jaetaan pinta-alan, ei hirvimäärän mukaan. Lisäksi enemmistö asiasta päättävistä on maattomia. Kunhan pakastimet täyttyvät ja muutama hirvi myydään herrojen herkkuliikkeen kautta kovalla hinnalla. Silloin pitää olla reserviä.
Matti Kärkkäinenkin tietää, että hirvittä täällä olisi mahdollista tuottaa LAADUKASTA puuta 200 miljoonaa kiintoa vuodessa. Tuo lisäys olisi samantasoinen kuin öljy norjalle. Sillä erotuksella, että puunkasvu vaan kiihtyy, kun normikierto (kuusen jälkeen tuoreemmille maille lehtipuu, kuiville kankaille mänty) saadaan aikaiseksi, kun taas norjalta öljy tulee loppumaan ja se oli sitten siinä.
Yksityisiä metsänomistajia on kuusisataaneljäkymmentätuhatta (640000). Siitä joukosta harrastaa sorkkaeläinlaidunnusta neljäkymmentätuhatta (40000), pieni, mutta erittäin kovaääninen mölähtelevä vähemmistö, joista suurin osa nostaa massiiviset MAATALOUStukiaiset (mukaanlukien johtajansa METSÄSTYStalousministeri leppä).
Yksikään tuntemani PUUNtuottaja ei hyväksy vallitsevaa politiikkaa. Puuntuottajalla tulee olla oikeus poistaa tuholaiset mailtaan. Ja ne tuholaiset eivät ole susia ja karhuja, joista METSÄSTYStalousministeri tuki- (tukiais) joukkoineen on niin huolissaan.
Minä olen ampunut yli 50 hirveä, enkä omista edes koiraa.
Tässä taloni ympärillä on 1000 hehtaaria jolla kaikki myyriä pääravintonaan käyttävät pedot (kettu, minkki, supikoira, näätä…) ovat saaneet olla rauhassa viisitoista (15) vuotta. Siitä johtuen pihakoivuissani ruokailee harva se päivä yli sadanviidenkymmenen (150) teeren parvi. Tuollaisia parvia ei ole näkynyt tätä ennen yli kuuteenkymmeneen (60) vuoteen.
Nimimerkki GLA kysyi tuolla edellä (12.7.2013, 21:37): Joko tiedät, kuinka suuri hirvikanta saa aikaan lehtipuuston taantumisen?
Kommenttini (30.12.2014, 10:53) tuossa edellä kuvaa hyvin vallitsevaa todellisuutta ja kohtuullisella mielikuvituksella siitä löytyy vastaus myös nimimerkki GLAn mieltä jäytävään ongelmaan.
Meillä männiköt lannoitetaan (metsän NP) viisi (5) vuotta ennen ensiharvennusta. Ensiharvennussato onkin sitten luokkaa 100 kiintoa. Toinen sato korjataan viisi (5) vuotta myöhemmin. Sekin on luokkaa 100 kiintoa. Lannoituksen kiihdyttämä kasvu jatkuu sitten ensiharvennuksen tuottaman runsaan hakkuutähteen ansiosta seuraavat kymmenen vuotta. Siitä lähtien lannoitamme kuuden (6) vuoden välein. Olemme lannoittaneet säännöllisesti 30 vuotta.
Tämä lannoitusrytmi tukevoittaa puut kestämään tuulta hyvin.
Lukijoiden kuvista löytyy 1987 ja 1991 istuttamalla perustetut metsiköt.
