Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Tapasin myyrätuhovastaava henttosen metsähallituksen pallasjärven toimipaikassa 14.09.2015.
Myyrätuhovastaava vahvisti tuon aloituksessani julkituomani väitteen (kun ei muutakaan voinut) todistaen: ”kun peltomyyrille on riittävästi ravintoa, niin minkki estää saalistuksellaan niiden kannankasvun”.
Tuo: The invading new generalist predator… jatkuu sitten: …or increased avian predators… Siinä siis tarjotaan myyrätuhovastaavan ja kumppanien toimesta toiseksi vaihtoehdoksi myyräkannan vakautumiseen lintupetoja.
Ne sattuvat kuitenkin olemaan kaikki rauhoitettuja, eli niihin ei ole kohdistettu samanlaista mielipuolista vainoa kuin ameriikan vesikkoon. Henttosen todistelun mukaan myyräkannan vakautumisen syyksi paljastuu minkki.Puuntuotantoalueen (20 miljoonaa hehtaaria) hirvitutkimukseksi riittää, kun tutkitaan joka vuosi, että alueelta ei löydy yhtään hirveä (silloin ei löydy kyllä susiakaan, loppuu sekin ruikutus).
Sitä ennen kerätään kolehti sorkkaeläinlaiduntajilta rapian 20 vuoden uudistusalojen tuhoamisesta (3 miljoonaa hehtaaria).
Kolme ämmää on holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien (100000 yksilöä, 1,8% väestöstä) johtama byroo, jonka käskytyksen alainen on tämäkin foorumi. Ihan stubbimaista muunneltua totuutta ei täälläkään enää uskalleta esittää.
Mutta kuitenkin, otsikolla johdetaan heti kättelyssä harhaan (kuten odottaa vielä sopii).
Varsinainen asia onkin sitten piilotettu viimeisiin virkkeisiin (kun ei enää uskalleta jättää poiskaan):
”Yleisin tapa välttää hirvituhoja on valita metsiä uudistaessa puulajiksi kuusi, joka ei kelpaa hirvelle.”Sitä onkin sitten valittu oikein innolla:
miljoona (1000000) hehtaaria rehevimpiä kuusenjuurikäävän riivaamia maita on tuhoontuomitusti istutettu uudelleen kuuselle, samoin miljoona (1000000) hehtaaria kuivia mäntykankaita, joilla kuusisato on luokkaa joulukuusi (enintään heinäseiväs). Yhteensä viidentoista (15) vuoden uudistusalat.Jo 17.04.2013 MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja mikko tiirola ja saman byroon lakimies vesa malila ilmaisivat metsänomistajien vaatimuksen lausunnossaan hirvikannan hoitosuunnitelmaksi:
”Kaikki hirvien aiheuttamat vahingot on korvattava maanomistajille täysimääräisesti. Myös hirvistä johtuvat laatutappiot, väärät puulajivalinnat yms.”
Tällä hetkellä on VMI:n mukaan näkyvissä hirvituhoja miljoona (1000000) hehtaaria, lisäksi nuo kaksi miljoonaa (2000000) hehtaaria holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien aiheuttamia vääriä puulajivalintoja, yhteensä yli kahdenkymmenen (20) vuoden uudistusalat.
Tämä vekseli lankeaa vielä holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien ja heidän vielä holtittomampien johtajiensa maksettavaksi.Ei ole borreliaa eikä puutiaisaivokuumetta (TBE) ilman myyriä, jotka ovat molempien reservuaari. Puutiaiset saavat nuo molemmat alunperin myyristä, joissa nuo bakteerit ja virukset elävät.
2001 aloitettiin myyriä pääravintonaan käyttävien pienpetojen erikoistehostettu tappokampanja, jonka tuloksista muutamat ovat päässeet nauttimaan oikein kunnolla. Myyräkannanpäävakauttajan ketun kanta on onnistuttu puolittamaan hyvin näkyvin (ja tuntuvin) seurauksin.
Minä kielsin pienpetojen tappamisen mailtani 2007. Mukaan lähti pari muutakin isäntää (liki 1000 ha). Tässä sai sitä ennen kissoista nyppiä punkkeja useita viikoittain, mutta pienpetojentappokiellon jälkeen enää alle 5 koko kesän aikana.
Ennen vuotta 2007 metsämyyrät kuorivat halkopinoissa joka talvi kymmeniä kuutioita polttopuita. Kaksi perheenjäsentä sai niistä myyräkuumeen. Sekin syönti loppui pienpetojentappokiellon jälkeen. Siellä missä kettu haisee ei ole myyriä. Mutta on teeriä.
mertsuri-mopokuski: ”…huomioiden kannan kehityksen…”
Esimerkiksi teerikanta on pisimmän aikasarjan (helsingin yliopiston talvilintulaskenta, alkaen vuodesta 1956) mukaan tällä hetkellä alempana kuin koskaan tuona ajanjaksona (60 vuotta). Kanta on yhdestoistaosa vuoden 1980 kannasta, jolloin oli huippuvuosi, joka taas on puolet vuoden 1960 kannasta.
1960 kantaan verrattuna teeriä on tällä hetkellä alle 5%. 1960-luvulla myyränsyöjäpetoja (kettu, supikoira, näätä, minkki, jne) tapettiin moninkertaisesta kannasta 25000 vuodessa. Kanalintukanta kesti vielä tuon rokotuksen, mutta nykyistä holtittomuutta (tapetaan 400000 myyränsyöjää vuodessa) se ei kestä.
Eli otsikko on enemmän kuin totta, valitettavasti.
Aukustille:
Kävimme syyskuussa tutkimusryhmäni kanssa lapissa. Yhtenä tutkimuskohteena oli juuri tämä täysin holtiton porolaidunnus. Koko lappihan on mustalla muralla porojen takia.
Muoniossa oli muutamia poroilta aidattuja alueita, joilla kasvoi paksu jäkälämatto (ehkä 20cm). Kontrasti on järkyttävä. Rauduskoivun taimia ei näy; porot ja hirvet syövät kaiken.Poronhoitoalue (joka on mustalla muralla) on 13 miljoonaa hehtaaria. Se tuottaa 1,5 miljoonaa kiloa poronlihaa. Rapian 100 grammaa hehtaaria kohti. Täysin kohtuutonta. Hirvenlihaa tuotetaan vastaavasti hieman yli 200 grammaa hehtaaria kohti koko maassa. Myös täysin kohtuuton uhraus maanomistajilta.
Tuo sama lihamäärä (8,5 miljoonaa kiloa) maukasta ja suussasulavaa sianlihaa tuotetaan alle 10000 hehtaarin viljoilla. Maanomistaja saa kaiken hyödyn. Ulkopuolisten maanomistajien ei tarvitse uhrata korttakaan. Erittäin kohtuullista. Erityisesti kun ottaa huomioon viimeisen VMI:n tulokset (reilu aliarvio), joiden mukaan hirvituhoja on miljoonalla (1000000) hehtaarilla. Lisänä kaksi miljoonaa (2000000) hehtaaria väärillä puulajeilla tehtyjä uudistuksia (holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen pakottamia).
MTK:n tiirola ja saman byroon lakimies malila kirjoittivat jo 17.04.2013 asiasta seuraavaa:
”Kaikki hirvien aiheuttamat vahingot on korvattava maanomistajille täysimääräisesti. Myös hirvistä johtuvat laatutappiot ja väärät puulajivalinnat on huomioitava korvausjärjestelmässä. Täysimääräisten korvausten saaminen ei voi olla sidoksissa valtion budjetoidun määrärahan riittävyyteen, vaan jokainen vahinko on korvattava täysimääräisesti.”
Metsomäärät vaihtelevat todellakin paljon. Mutta pienpetojentappokampanjan aloituksesta (2001) lähtien hyvin pienen toleranssin sisällä.
Pisimmät aikasarjat ovat helsingin yliopiston koko maan kattavat asiantuntijoiden tekemät talvilintulaskennat, jotka alkavat vuodesta 1956.
Paras vuosi on ollut 1960, jolloin metsoja on nähty 310, laskettuja reittejä, joilla jokaisella on myös metsää, on ollut silloin 430.
Saattaa olla, että ikä on tehnyt tehtävänsä, sillä 2011 koko maan 573 reittiä, joista suurin osa on samoja kuin 1960, antoi tulokseksi 18 metsoa.
Värriön tutkimusaseman hoitaja kirjoitti 20.10.2014, tehtyään pienen lenkin puistoon, jossa pienpetoja, etenkin kettuja on runsaasti ja joista (siis ketuista) metsälehteen täysin hervottomia juttuja sepusteleva luken metsäeläintieteen professori, myyrätuhovastaava heikki henttonen, kirjoitti Jahti-lehteen:
”…Kettukannan kasvuun liittyisi kuitenkin useita haittoja, etenkin pienriistan kohtalo…”, seuraavaa:
”Metsoja löytyi. Pari yksinäistä ukkometsoa Väliojan seudulla. Sitten Hirvaskankaalla oli vedetty siipeä. Paikalla oli iltapäivällä 12 koppeloa ja 2 ukkometsoa. Vielä löytyi 1 koppelo, 5 koppelon parvi ja 2 koppelon paritsa Petäjärinteen puolelta.”Alueella ei ole metsästetty 20 vuoteen.
Jos muualla kehitys olisi sama kuin värriössä, niin laskentalinjoilta löytyisi nyt 1033 metsoa (18 lisäksi siis 1015). Myyränsyöjien tappaminen on romahduttanut metsokannan (se nyt on pikkujuttu, että myyrät ovat muun hyvän lisäksi puutiaisaivokuumeen, borrelian, jne, jne reservuaari). Luken ja yliopistojen metsäeläintieteen professorit peesareineen olisi syytä laukaista kuuta kiertävälle radalle.
