Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Kerropas metsuri-mopokuski kun siellä metsästysmaillasi no niiiin paljon niitä kanalintujakin, että montako metsoa näet, kun lähdet niitä ensilumilla (näkyvät silloin hyvin) laskemaan? Eli sanot lähtiessäsi, että ”kävelenpä tuossa parin tunnin lenkin ja lasken näkemäni metsot”.
On ihan sama miten hoidat kuusenjuurikäävikköön pakotetusti perustetun kuusikon (miljoona hehtaaria), tappiota tulee joka vuosi 500€/ha. Kuin myös kuivalle kankaalle pakotetusti perustetun myös kuusikon (miljoona hehtaaria niitäkin). Siitäkin kertyy tappiota vähintään 300€/ha/vuosi.
Siinä sitä on sorkkaeläinlaiduntajilla maksamista. Saattaa olla että laiduntajien perse ei kestäkään merivettä.”Kaikki hirvien aiheuttamat vahingot on korvattava maaomistajille täysimääräisesti. Myös hirvistä johtuvat laatutappiot, väärät puulajivalinnat yms. on huomiotava korvausjärjestelmässä. Täysimääräisten korvausten saaminen ei voi olla sidoksissa valtion budjetoidun määrärahan riittävyyteen, vaan jokainen vahinko on korvattava täysimääräisesti. Korvausjärjestelmän on oltava kattava ja nopea. Korvausten maksamisen viivettä on lyhennettävä ennakkomaksatuksilla tms. järjestelmillä. Määräaikaa vahingon ilmoittamiseen on pidennettävä kolmesta vuodesta viiteen vuoteen.”
Kohtalaisen jämerää ja miehekästä tekstiä! Mutta ketkä ovat sen (tekstin) tuottajat?
Tunnettu tiedetoimittaja ja biologi maija karala kirjoitti mitä luennoi RKTL:n (nykyinen luke) pienpetotutkija kaarina kauhala nisäkästieteen päivillä 2011 (nisäkästieteellisen seuran puheenjohtaja on professori heikki henttonen ja sihteeri otso huitu):
”…Eniten on epäilty supikoiran syövän riistalintuja ja niiden munia. Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta esitteli massiivisen aineiston, jossa oli mukana lähes kaikki supikoiran ruokavaliosta missään päin maailmaa tehty tutkimus. Tulos oli yksiselitteinen: kana- ja sorsalintujen osuus ruokavaliossa on mitätön, ja uhka riistalintukannoille kuviteltu.”
Timpalle: olemme haastatelleet tutkimuksiin liittyen 1921 syntynyttä, vielä täysin terävää ja aktiivista metsästyksenharrastajaa, joka oli aloittanut metsästyksen juuri 1930-luvulla. Kertoi pienriistaa olleen eniten sotien jälkeen, jolloin yksi paikallinen metsästäjä oli ampunut yhden talven aikana alueelta 5000 hehtaarin alalta 50 kettua. Kanalintujen alamäki alkoi juuri siitä. Kerro miksi juuri vahvimman kettukannan aikaan on ollut eniten pienriistaa? Täysin sama ilmiö kuin värriössä. Jonka aikasarjat ovat korttitalot rakentaneille hutkijoille pahinta myrkkyä.
Timpalla saattaa olla muistissa mustia aukkoja!
Lapuan metsästysseuran (9000 hehtaaria) historiankirjat kertovat muunmuassa:
”…1939… …Päätettiin anoa ketun kaatolupia seuralle…”
Eli kettu on ollut silloin 1930-luvulla rauhoitettu.Lapualaiset saivatkin sitten niitä ketun kaatolupia:
”…1940… …syynä kettukannan runsaus, joita seuran alueelta kuluneena metsästyskautena ammuttiin lähes sata kappaletta…”Kettusaalis samaa luokkaa (10/1000ha) kuin tässä minun tanhuvillani samoihin aikoihin.
Tuohon aikaan kettukanta on rauhoituksen ansiosta päässyt kehittymään välillä luontaiselle tasolleen, joka tasapaino on taas taannut runsaat kanalintukannat.Kerropas timppa, että montako metsoa näet kun heität lenkin siellä metsästysalueellasi? Jokuhan sieltä ne myyränsyöjät on tappanut.
Olisikohan kuitenkin niin, että metsot käyttäytyvät hieman eri tavalla, kun ne ovat saaneet olla metsästämättä 20 vuotta. Sieltä on petojen ansiosta karsiutunut heikompi (elinkelvoton) aines pois.
Värriön tutkimusaseman hoitaja (tutkimusteknikko) kirjoitti 11.10.2015:
”…Eilen tein kierroksen Hirvasjokilaaksossa. Metsoja löytyi kaikkiaan 17, 9 urosta ja 8 koppeloa…”Näin siis alueella, jossa pienpedot ovat saaneet lisääntyä ja tuhota kanalinnut vapaasti. Jo kahdenkymmenen vuoden ajan.
Entä viime vuonna, 20.10.2014:
”…Metsoja löytyi. Pari yksinäistä ukkometsoa Väliojan seudulla. Sitten Hirvaskankaalla oli vedetty siipeä. Paikalla oli iltapäivällä 12 koppeloa ja 2 ukkometsoa. Vielä löytyi 1 koppelo, 5 koppelon parvi ja 2 koppelon paritsa Petäjärinteen puolelta…”
Edelleen: ”…Kuntasjokikurussa oli tassutellut ilves…” On se vaan ihmeellistä, kun tuolla värriössä suurpedot (karhu, susi, ilves, ahma, kotka) eivät saa noita kettuja vähenemään virallisten hypoteesien vastaisesti.Kysyn uudelleen pienpetojentappoprikaatilaisilta: löytyykö niitä metsoja? Kun lähdette sinne pienpetojentappoalueelle ja lähtiessänne sanotte, että ”lähdenpä tästä laskemaan metsot”?
Otsikon lehdessä sivulta 46 löytyy seuraava teksti:
”…Myös pienpetojen, erityisesti vieraslajien kuten minkin ja supikoiran, metsästäminen on osa riistanhoitoa. Niiden aktiivinen poisto ennen pesimäkautta lisää erityisesti lintujen pesintämenestystä.”
Samasta aiheesta luennoi pienpetotutkija kaarina kauhala nisäkästieteen päivillä 2011:
”…Tulos on yksiselitteinen: kana- ja sorsalintujen osuus ruokavaliossa (supikoira) on mitätön ja uhka riistalintukannoille KUVITELTU”.Professori heikki henttonen luennoi viljakkalan seurojentalolla torstaina 31.01.2013 kertoen muunmuassa seuraavaa:
”Supikoira on tehokas myyrien torjunnassa.”Kotkat ovat lisääntyneet. Nappaavat metsoja soitimelta. Ja muutenkin. Mutta erityisesti jäniksiä, joiden kanta on kotkien ansiosta vakautunut. Löytyy myös kanahaukkoja. Lisäksi riekkoihin erikoistuneita tunturihaukkoja, joiden ansiosta riekkokanta on noussut kultaisen 60-luvun tasosta 1000%, eli kymmenkertaistunut. Tosin tuohon riekkokannan nousuun yhtä syyllinen on kettukannan 250%:n nousu ja vakautuminen.
Tutkimusasemalla on ollut joka kerta kun minä olen siellä käynyt luokkaa parikymmentä henkilöä (tutkijoita, opiskelijoita, väitöskirjan tekijöitä, ym), jotka liikkuvat päivittäin luonnonpuistossa. Eli kyllä siellä ihmistoimintaa on enemmän kuin muualla kymmenien kilometrien säteellä (paitsi venäjällä, jonka raja on muutaman kilometrin päässä, ja jossa metsästetään ympäri vuoden, eli sieltä ei tule metsotäydennystä).
Ainoa ero on se, että puistossa ei metsästetä.