Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Suden tehtävä pohjoisella havumetsävyöhykkeellä ravintoketjun huippupetona on pitää hirvikanta tasolla alle 5/10000ha. Tarkoittaa meillä enintään 10000 hirveä.
Luonnonmukainen ja ekologisesti kestävä taso.Juuri ruotsin susireviireillä tuo taso on saavutettu. Samoin venäjällä.
Täällä nimenomaan holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat pitävät kovinta mölyä (kuin tolkuttomat mullikat) susista. Kyseistä kuoroa johtaa aiemmin puuntuottajajärjestön äänenkannattajan (maaseudun tulevaisuus) päätoimittajana toiminut, edelleen MTK:n palkkalistoilla loisiva metsästäjäliiton (puuntuottajien kiistaton ykkösvihollinen) puheenjohtaja lauri kontro, jota MTK:n metsävastaava mikko tiirola on ylistänyt tällä palstalla, erityisesti tasapuolisuudesta päätoimittajana.
Todella neitimäisiä sahoja nuo huskut!
Ostin 362 stihliin uuden suodattimen ja laitoin paikoilleen (siinä vaiheessa kyseisellä sahalla oli sahattu useita satoja tankillisia puhdistamatta ilmansuodatinta). Ei mitään eroa moottorin käynnissä.
Ohjekirjassa sanotaan, että puhdista suodatin kun moottorin teho on tuntuvasti heikentynyt.
Toistaiseksi tuntuvaa tehon heikentymistä emme ole havainneet. Eikä ole ollut jäätymis- eikä käynnistysongelmia.Entä holtittomasta sorkkaeläinlaidunnuksesta ja myyräkannansäätelyjärjestelmän yhtä holtittomasta manipuloinnista johtuvat kuusenkirjanpainaja-, kuusenjuurikääpä- ja mustakorosienituhot.
Meillä on talossa (puuta tuottava maatalo) stihl 362-mallin sahoja lämmitettävällä kaasuttimella ja lämpökahvoilla varustettuna. Vuoden päivät käytössä olleet tällä hetkellä.
Ei ole tarvinnut kiekottaa, yhdestä olen kerran puhdistanut ilmansuodattimen. En huomannut mitään muutosta tehossa enkä käynnissä. Varmantuntuisia pelejä.
Sahalan kartanon parooni velijussijalkanen (jonka metsätalouteen 2013 palstalaisten tapaamiseen uskaltautuneet pääsivät tutustumaan) kirjoitti aiheesta maaseudun tulevaisuudessa (05.10.2015) muunmuassa:
”…Hirvikärpäset kiusaavat ja inhottavat, marjoja ja sieniä jää poimimatta ja metsänvirkistystä nauttimatta. Hirvet, kauriit ja peurat kasvattavat ja levittävät punkkeja. Yksi kauris tuottaa 400000 punkkia. Epidemia on paisumassa.
Tulevaisuuden metsätuotanto kärsii kuusettumisen takia.
Koivua ja mäntyä ei haluta viljellä hirvien ruuaksi. Siitä johtuen väärällä maalla olevat heikentyneet kuuset ovat alttiita lisääntyville hyönteistuhoille…”Viimeisen VMI:n mukaan pelkästään hirvien aiheuttamia taimikkotuhoja on löytynyt miljoona (1000000) hehtaaria, seitsemän (7) vuoden uudistusalat. Noista tuhoista yli puolet on laatua alentavia.
Uudistamisvelvoite pakottaa uudistamaan kuivia kankaita (miljoona hehtaaria) ja kuusenjuurikääviköitä (miljoona hehtaaria) jollakin puulajilla. Hirvien takia se puulaji on kuusi.
Myös nuo kaksi miljoonaa (2000000) hehtaaria ovat hirvituhoja.
Aivoton ja täysin holtiton sorkkaeläinlaidunnus on kestänyt rapian 40-vuotta ja vienyt kolme miljoonaa (3000000) hehtaaria uudistusaloja raskaasti vajaatuottoisiksi.
Metsälakiin tulee kirjata, että kuusen jälkeen uudistetaan aina lehtipuulla ja kuivat kankaat aina männyllä. Edelleen, että hirvet poistetaan puuntuotantoalueelta (20 miljoonaa [20000000] hehtaaria).Tarkoittaa ainakin sitä, että suuri joukko professoreja ja pienempiä nilkkejä uskoo lumikkohypoteesiin. Ja vielä suurempi joukko typeriä peesareita.
Minä en usko tuon malmsteenin tarinointiin. Sepustuksiahan nuo jahti-lehden jutut ovat. Täysin katteettomia.
Timpalle:
tähän jonas malmsteeniisi on viitattu 105 kertaa, kun taas lumikkohypoteesin isään, äitiin ja kätilöön samassa hahmossa, professori heikki henttoseen vastaavasti 10442 kertaa (muutama minuutti sitten tarkistin nuo luvut). Noista viittauksista luokkaa 10000 kohdistuu juuri legendaariseen lumikkohypoteesiin. Lumikkohypoteesia on todistettu kymmenien, ellei peräti yli sadan väitöskirjan voimin.henttonen on lumikkohypoteeseineen yksi kirkkaimmin loistavista tutkijatähdistämme, etten sanoisi omissa piireissään oikea kiintotähti.
Ja sinä Timppa uskallat väittää, että lumikkohypoteesi ei pidä paikkaansa.Timpalle:
myyrätuhovastaava (ihan itse olen tuon tittelin henttoselle antanut) henttonen on sekä tohtori että professori, luken metsäeläintieteen professori. Alansa (lumikkohypoteesi) siteeratuimpia tutkijoita koko planeetalla (saattaa olla marsissakin).Keskustelimme myös minkin tehosta myyrätuhojen estäjänä.
Myös myyrätuhovastaava henttonen on intohimoinen hirvenmetsästäjä; kertoi minulle tavatessamme syyskuussa metsähallituksen pallasjärven toimipisteessä nylkeneensä satoja hirviä.
Puolusti järkähtämättä naurettavaa lumikkohypoteesiaan (vaikka teurastin sen). Kerroin joskus seuranneeni lumikon kamppailua metsämyyrän kanssa. Sillä kertaa lumikko voitti ankaran taistelun jälkeen.
Henttonen sanoi laittaneensa samaan häkkiin lumikon ja tunturisopulin. Myyrätuhovastaava kertoi lähes tippa silmässä, että sopuli oli tappanut lumikon.