Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Hirvihän ei ole leveine sarvineen metsän eläjä, sellainen on kapeasarvinen metsäpeura. Joka on täältä aikoinaan tapettu sukupuuttoon.
Suomen metsäpinta-ala on luokkaa 2% venäjän vastaavasta. Venäjällä tiedetään olevan 650000 hirveä (ja 50000 sutta). Tuo taso on hyvin lähellä luontaista. Eli meillä ekologisesti (ja ennenkaikkea ekonomisesti) kestävä hirvikanta on luokkaa 10000.
Eihän tuo ole vielä mitään!
Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen mahdollistava sudettomuus aiheuttaa sen, että tässä maassa ei pystytä käyttämään puuntuotantoalueen (rapia 20 miljoonaa hehtaaria) kasvupotentiaalista puoltakaan hyväksi (hirvittä olisi helppo tuottaa 200 miljoonaa kiintokuutiometriä puuta vuodessa).
Puuntuotantoalueella ei tarvita yhtään hirveä. Niille riittää senkin ulkopuolelta 10 miljoonaa hehtaaria. Joita sudet paimentavat. Kuten kuuluukin.
Kun hirvet poistetaan poistuu myös ”susiongelma” ihan itsestään.
Naapurin savotalta versowood (kopra) vei tukit sahalle sitä mukaa kun ajokone ehti tuoda tien varteen.
Toisen naapurin järeät leppätukitkin tekivät kauppansa.
Ei näkynyt tähän pihaan thai- eikä muitakaan mustikankerääjiä (venäläisiä ja ukrainalaisia). Eli näyttää siltä, että eivät ihan pihapiiriin enää tule.
Kyllä niitä kysyjiä on aina useampia.
Hinnathan vaihtelevat päivittäin. Muutamilla ostajilla maksukykykin (ja varmuus). Joskus pikkusahurikin yllättää. Kun on sattunut saamaan lankkukaupat hyvään saumaan. Tukkikauppa on tarkkaa touhua.
Puuntakuinen tarjoaa varmaan pikkunökkösiä. Minulta metsäliitto on ostanut kaikki yli 5000 kiinnon leimikot.
En minä niitä tosin tarjoakaan (kuten puuntakuinen) kenellekään. Tulevat kyselemään (hillitysti), että voisinko mahdollisesti myydä.Muistaakseni puuntakuinen on tällä palstalla mainostanut paikallisten sorkkaeläinlaiduntajien hoitaneen osuutensa kiitettävästi.
Omilla mailla en ole vielä tänä vuonna törmännyt hirvikärpäsiin. Tosin pyrin pitämään nämä lähimetsät hirvettöminä.
Täällä muutaman kerran mainittu satu holm on kirjoittanut (Metsätieteen aikakauskirja 1/2004) muunmuassa seuraavaa:
”…Myös haapatukille olisi enemmän käyttöä, mikäli riittävän laadukasta raaka-ainetta saataisiin kotimaasta… …Haapa on hyvä vaihtoehto juurikäävän lahottamien kuusikoiden uudistamiseen, sillä haapa on puulajeistamme vähiten altis juurikäävälle (Holm 2000).”
Siitähän kehkeytyy 40 litran keskivuosikasvu runkoa kohti. Alkuvuosina se kasvu on ollut vain ykköslitroja. Jossakin vaiheessa kasvun on pitänyt olla luokkaa 100 litraa (0,1 kiintokuutiometriä) runkoa kohti vuodessa.
”Kyllä se toistakymmentä kuutiota kasvaa”, kuten kasvuvastaavakin muutama vuosi sitten totesi.
e-h oli kaatanut puolentoista kiintokuution hybridihaapoja!
Minkä ikäisiä olivat?
Montako oli hehtaarilla?
Ja suurin osa terveitä!
Kyllä tuollaiselle puulle markkinat kehittyvät.Kalliiksi tulee vielä sorkkaeläinlaidunnus. Sorkkaeläinlaiduntajille.